Kirjailija Kari Hotakaisesta (s. 9.1.57) löydät tietoja Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia nykykertojia (1997). Kysy kirjaa lähikirjastostasi. Internetin kautta ei toistaiseksi tästä aiheesta tietoja löydy.
Kannattaa myös lukea Kari Hotakaisen romaani Klassikko - omaelämäkerrallinen romaani autoilevasta ja avoimesta kansasta. Sisältää päiväkirjan Oli ilo elää, mutta vaikea vaieta: merkintöjä vuosilta 1976-1990.(1997). Vaikka kirja irvaileekin julkkisten itsetilityksillä ja kaiken paljastavilla omaelämäkerrallisilla romaaneilla, siinä on silti totta toinen puoli.
Näyttää siltä, että kyseistä novellia, Im presselschen Gartenhaus, ei ole suomennetuissa kokoelmissa. On teoriassa mahdollisuus, että novelli olisi suomennettu ja julkaistu jossakin kirjallisuuslehdessä, mutta tästäkään en ole löytänyt viitteitä kotimaisista tietokannoista.
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Lähetettyjen sähköpostien määrää Suomessa ei ole tilastoitu.
Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta käy ilmi, että sähköpostia käytti vuonna 2019 yhteensä 84 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_015_fi.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa muita tilastoja viestintäverkoista ja -palveluista: https://www.traficom.fi/fi/tilastot
Tekstiviestien, multimediaviestien ja pikaviestipalveluiden käytön määrästä löytyy tietoa FiCom ry:n tietopaketista: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/tekstiviestit-multimediaviestit-ja-pikaviestipalvelut
Statista-tietokannassa on arvioitu maailmanlaajuisesti päivittäin lähetettyjen sähköpostien…
Ríastrad on eräänlainen kiihko- tai raivotila, johon Irlannin kelttiläisen mytologian sankari Cuchulainn menee taistelussa. Sana tarkoittaa vääristymistä ja Cuchulainn muuttuukin tilassa hirviöksi, joka ei kykene erottamaan ystävää vihollisesta.
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Kasvit valmistavat tärkkelystä glukoosista yhteyttämällä. Molekyylitasolla tapahtuu polykondensaatioreaktio. Glukoosi on monosakkaridi. Yksittäiset glukoosiyksiköt liittyvät toisiinsa hydroksyyliryhmiensä kautta polysakkarideiksi. Tärkkelys on tuhansien glukoosiyksiköiden muodostama ketju. Ketju muodostaa kierteisiä ja elastisia rakenteita, koska hydroksyyliryhmät ovat suuntautuneet alaspäin.
Rakenteensa ansiosta tärkkelys ei liukene kylmään veteen, toisin kuin glukoosi. Tärkkelyksessä glukoosiyksiköiden sisältämä energia voidaan varastoida pienempään tilaan. Kasvit valmistavatkin tärkkelystä vararavinnoksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4rkkelys
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia2/…
Kappaleeseen ei valitettavasti löydy harmonikkanuottia, ainoastaan kosketinsoitin/sointumerkit sisältäviä nuotteja (esim. Osa elämääni : Lauri Jauhiaisen lauluja). Jauhiainen on kyseisen kappaleen säveltäjä.
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa, joten monenlaisesta osaamisesta on hyötyä. Työelämässä tarvittava osaaminen riippuu paljon työtehtävistä ja työnimikkeestä, joten yleispätevää listausta on vaikea tehdä. Kannattaa lähteä liikkeelle omien mielenkiinnonkohteiden kautta ja miettiä myös sitä, millaisissa tehtävissä haluaisit tulevaisuudessa työskennellä.
Aineistontuntemus on tärkeää. Avoimen yliopiston puolelta kirjallisuuden tuntemusta voi kartuttaa esimerkiksi suorittamalla kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja. Suosittelen kartuttamaan myös e-aineistojen hallintaa ja osaamista. Kannattaa opetella käyttämään kirjastojen erilaisia e-aineistoja.
Pedagogisesta osaamisesta on hyötyä ja avoimen…
Mehiläisvahaa on perinteisesti käytetty nahkarasvana. Markkinoilla on myös saatavilla useita erilaisia puunsuojaukseen tarkoitettuja mehiläisvahapohjaisia tuotteita. Vaha levittyy ainakin puun pintakerroksiin.
Mehiläisvahaa voi olla ainesosana huonekaluöljyssä, tai pääasiallisena raaka-aineena puunkäsittelyaineessa. https://haluunton.fi/products/beewax
Englanninkielisin hakulausein "beeswax wood finish" tai vaikka "beeswax wood polish" löytyy verkosta runsaasti erilaisia tuotteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4isvaha
Talvisotaa edeltäviä karttoja Kuusamosta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista: https://www.doria.fi/handle/10024/79170/browse?type=subject&value=Kuusamo
Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Myanmarilaisen (ent.Burma) tietolähteeni mukaan kyseessä on gongi. Tämä kyseinen gongi on kertomasi mukaisesti ns. "ruokagongi" (dinner gong). Käytännössä siis lyömäsoitin, vaikkakaan tätä yksilöä ei varsinaisesti musisointiin käytettykään. Kyseisen kaltaisia gongeja valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Valmistusmateriaaliin on pelkän kuvan perusteella hankala ottaa kantaa, mutta on näitä valmistettu mm. messingistä.
Kirjastokortin saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit poiketa missä tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus - netin kautta kortin hankkiminen ei onnistu juuri siksi, että asiakkaiden oman turvallisuuden vuoksi korttia tehtäessä on varmistuttava hakijan oikeasta henkilöllisyydestä.
Kirjastokortista ei kirjastossa tarvitse tehdä hakemusta, vaan kortti tehdään saman tien ja näin ollen se on heti samalla käynnillä käytettävissä.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta.…
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä…
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
