Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta…
Ainakin alla mainituissa kirjoissa on teksti sekä suomeksi että ranskaksi, joskaan ei välttämättä vierekkäisillä sivuilla.
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa / toimitustyö ja kirjailijaesittelyt Mirja Bolgar, runosuomennokset Mirja Bolgar.. (et al.)
- Les 7 frères de Finlande = Seitsemän veljestä Suomesta / une adaptation des Sept frères d'Aleksis Kivi par France Verrier
- Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa : runo / Stéphane Mallarmé ; suomentanut Helena Sinervo
- Minä olen pikku prinssi = Je suis le petit Prince / Antoine de Saint-Exupery
- Nunnien täysihoitola / Pierre Veillinet
- Katja Tukiainen : works 1999-2007 / [text: Timo Valjakka] ; […
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu.
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
On mahdollista. Voit varata ajan asiakastietokoneelle (http://www.helmet.fi/search*fin/9), skannata ja lähettää dokumentin sähköpostiisi. Pasilan kirjaston koneilla 32-37 on skanneri. Koneiden käyttö on maksutonta.
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja…
Kansalliskirjasto on digitoinut valtaosan Suomessa vuosina 1771-1909 ilmestyneistä sanomalehdistä ja ne ovat luettavissa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Sivulta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=… löytyy luettelo lehdistä ja linkit lehtien numeroihin. Sivun yläreunasta löytyy myös linkki hakutoimintoon. Aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1900-luvun lehdillä, mutta uudempien lehtien kohdalla toimintaa rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus raukeaa vasta 70 vuotta tekijän (eli artikkelien kirjoittajien) kuoleman jälkeen. Näin ollen uusia lehtiä ei voida tuoda vapaasti verkossa luettaviksi.
Tampereen kaupunginkirjastolla on käytettävissään useita tietokantoja (esim. Suomen Media-arkisto, ePress…
Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä.
Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Itsenäisyysjulistusta on pohtinut mm. Ari Helo kirjassaan Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen. (Gaudeamus 2014).Markku Henriksson on koonnut Yhdysvaltain historian yksiin kansiin teoksessaan Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. (Tammi 2021). Aiheesta hän kertoo myös kirjassaan Amerikan Yhdysvaltojen historia. (2022)Jeffersonin elämäkerta löytyisi ruotsiksi ja englanniksi. Linkki Helmet hakuun.Suomeksi netissä Linkki Wikipedia.org
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanasta on sen tunnetuimpien merkitysten lisäksi joitakin tietoja lähinnä Keski-Pohjanmaalta merkityksessä "pystysuunnassa kasvava oksa tms." Sanakirjasta löytyy myös esimerkkilauseita paikkakuntatiedoin: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_5387339b873f6a64bd3447266a180d49&list_id=1&keyword=kyrp%C3%A4&word=kyrp%C3%A4.
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportissa tutkittiin mm. raskasmetallipitoisuuksia turvetuotantoalueilla. Vertailualueena oli kylläkin toisen alueen suontutkimusaineisto. Raportti löytyy alta:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/TASO-loppuraportti_final.pdf
Vandaalit asuivat useissa paikoissa (mm. Sleesiassa, Andalusiassa ja Pohjois-Afrikassa). Ks. Wikipedia-artikkelit vandaaleista ja kansainvaellusajasta.
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
