Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Kyseessä lienee Sally Beaumanin Kohtalo. Kirja ilmestyi WSOY:n kustantamana 1987 ja seuraavana vuonna kahtena niteenä Suuren suomalaisen kirjakerhon kautta.
Kohtalo | Kirjasampo
viitteitä siitä, että Tabermannilla olisi Kompassi niminen runo en löytänyt. Selasin hänen teoksistaan muun muassa Kootut runot 1970-2006 ja Kootut runot 1970-2010, eikä Kompassi-ruonoa löytynyt. Myöskään internetin tutkinta ei antanut viitteitä Kompassi nimisestä runosta.
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Hei,Kyseessä on Jimmy Nailin yhdessä Sylvia Mason-Jamesin kanssa esittämä kappale Ain't No Doubt. Kappale on Nailin albumilta Growing Up in Public (1992).
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja täyttää kaikki muut vaatimukset, mutta fantasiaa se ei ole.
Ruotsissa tälle kirjailijalle on oma kirjailijaseura. Gulla-sarja on hänen tunnetuin teossarjansa.
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (…
Etsityn runon Kylän pääss' on krouvi tuolla on kirjoittanut unkarilainen Sándor Petöfi. Otto Mannisen suomennos siitä löytyy Petöfi-kokoelmasta Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1922; viimeisin painos on vuodelta 2001. Sama käännös löytyy lisäksi parista runoantologiasta: Uudempaa lausunta-ohjelmistoa (1925) ja Runon ääni : lausujain juhla-antologia (1988).
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lähetettyjen sähköpostien määrää Suomessa ei ole tilastoitu.
Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta käy ilmi, että sähköpostia käytti vuonna 2019 yhteensä 84 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_015_fi.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa muita tilastoja viestintäverkoista ja -palveluista: https://www.traficom.fi/fi/tilastot
Tekstiviestien, multimediaviestien ja pikaviestipalveluiden käytön määrästä löytyy tietoa FiCom ry:n tietopaketista: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/tekstiviestit-multimediaviestit-ja-pikaviestipalvelut
Statista-tietokannassa on arvioitu maailmanlaajuisesti päivittäin lähetettyjen sähköpostien…
Vaikuttaisi siltä, että suomalaista sotakirjallisuutta ei ole kovinkaan laajasti käännetty englanniksi. Englanniksi on käännetty lähinnä muutamia suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkoromaaneja sekä joitakin Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Mm. seuraavat teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista:
The Winter War (Talvisota) / Antti Tuuri (Aspasia Books, 2003)
The Unknown Soldier : a Novel (Tuntematon sotilas) / Väinö Linna (WSOY, 1999)
Blood, Sweat and Tears (Tuntematon kersantti) / Lasse Lehtinen (Brassey's, 1990)
Long Distance Patrol (Sissiluutnantti) / Paavo Rintala (Allen & Unwin, 1967)
The Manila Rope (Manillaköysi) / Veijo Meri (Alfred A. Knopf, 1967)
Ace eagle Hasse Wind : the Finnish Air Force at war 1939-…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.…
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi
