Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming…
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan.…
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/…
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Et kertonut mikä laite sinulla on käytössä, mutta tässä sinulle joitakin ohjeita. Google-haulla "how to turn off AI tools" englanninkielisiltä Consumer Reports -sivustolta löytyi artikkeli (Germain), jossa on ohjeet eri valmistajien laitteille ja järjestelmille. Samsung Galaxy -laitteissa AI-avustajat saa pois päältä avaamalla Asetukset > Galaxy AI > napauta haluamaasi avustajaa, esim. Puheluavustaja > valitse Ei käytössä.Apple-laitteissa puolestaan Apple Intelligencen saa kokonaan pois päältä avaamalla Asetukset > Apple Intelligence & Siri > kytke Apple Intelligence -kytkin pois päältä.Lähde:Germain, T. (3.10.2025). How to turn off AI tools like Gemini, Apple Intelligence, Copilot, and more. Consumerreports.org.…
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,…
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b…
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Yleisradion Elävästä arkistosta en löytänyt kyseistä ohjelmaa, vaikka muita Hannu Karpon tekemiä ohjelmia siellä oli katsottavana. Elävän arkiston tarjonta koostuu Yleisradion tuotannosta.
Palautetta sisällöstä ja toiveita käsiteltäviksi aiheiksi tai ohjelmiksi voit esittää Elävän arkiston keskustelupalstalla. http://yle.fi/keskustelut/forumdisplay.php?f=18 .
Mutta jos et halua rekisteröityä keskustelupalstalle, voit olla toimitukseen yhteydessä myös sähköpostitse: elavaarkisto@yle.fi
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli…
Etsitty kirja voisi olla Philip K. Dickin Eye in the sky, joka on meillä ilmestynyt Pekka Markkulan suomentamana nimellä Jumalan kahdeksan sormea.Jumalan kahdeksan sormea | Kirjasampo
Origo, Iris: Köpmannen från Prato on hyvä ja tasokas kuvaus 1300-luvun kauppiaan elämästä ja kauppiastalon toiminnasta.
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. 2000 (väitöskirja)
Life in Hanseatic Turku. 2004 (näyttelyluettelo)
Vendelin, Toomas: Tallinna, keskiaikainen kauppakaupunki. 2005
Kirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä EEBO tietokanta, josta voi hakea alkuperäistekstejä ja kuvia keskiajan Englannista.
