Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Olisikohan kyseessä kenties Katariina Vuoren kirja Lottovoittajien pöydässä : tarinoita köyhyysrajan takaa (Like, 2017)? Omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä sisältää myös Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (Avain, 2007), mutta haastattelujen asemesta se perustuu kirjoituskilpailulla kerättyyn aineistoon.
Kysyttyjä teoksia tuskin löytyy yleisistä kirjastoista. Liitän vastaukseen PDF:nä tuon C28.
Tässä lisäksi URL-osoite, josta voi ladata noita kysyttyjä itse lisää http://m.wdfxw.net/doc74157868.htm
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Erityistä tutkimusta koskien juuri ilmatäytteisten kesälelujen tuotannon vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä ei näyttäisi löytyvän.
Muovien hiilijalanjälki vaihtelee riippuen muovin raaka-aineista ja muovityypistä. Ilmatäytteiset rantalelut valmistetaan pääosin PVC-muovista (polyvinyylikloridi). Opinnäytetyö muovien hiilijalanjäljestä:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/147915/AhokasAapo.pdf?sequ…
Englanninkielinen artikkeli ilmatäytteisten lelujen ympäristövaikutuksista. https://www.inflatabletoysforkids.com/what-is-the-environmental-impact-…
Leluteollisuutta on arvosteltu sen epämääräisistä työoloista. Riittämättömät palkat, pakollisten ylitöiden teettäminen ja huono työturvallisuus…
Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Kyseessä on varmaankin Bert Kaempfertin säveltämä laulu Spanish Eyes. Se alkaa sanoilla "Blue Spanish eyes, prettiest eyes in all of Mexico".
Laulu on 1960-luvulta ja sen ovat levyttäneet mm. Al Martino, Engelbert Humperdinck ja Frank Sinatra.
Suomenkielisen version "Silmäsi odottavat minua" levytti v. 1967 Eino Grön.
Amigo-nimeä ei löydä nimikirjoista eikä myöskään etsimiltäni etunimisivustoilta. Sana amigo on espanjaa ja tarkoittaa ystävää (miespuolista). Naispuolinen ystävä on espanjaksi amiga.
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Paras lähde on CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio), joka on Youth in Action -ohjelman kansallinen toimisto Suomessa. Heidän sivuiltaan löytyy runsaasti tietoa ja lähteitä:
http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action
Yksi opinnäytetyö löytyi:
Hauskuutta ja haasteita : tutkimus ryhmänvetäjyydestä Youth in action -ryhmätapaamisissa / Ossi-Pekka Ollikainen ja Jenni Peräaho. (AMK-opinnäytetyö : Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tornion koulutusyksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 2008)
Nuorisotyö-lehdestä löytyy myös artikkeleita aiheesta
- Miksi kansainvälistä yhteistyötä tehdään? (2010, nro 3, s. 14-15)
- Haussa yhteiseurooppalainen nuorisotyön käsite / Eeva Sinisalo-Juha…
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille…
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
Joskus olen nähnyt tarjottavan Aku Ankkoja alueellisissa Facebook-ryhmissä. Lähellä asuvat saattaisivat hakea lehtiä omille lapsilleen tai lapsenlapsille. Koulut, päiväkodit ja nuorisotalot yms. saattavat tosiaan ottaa lehtiä myös vastaan. Niitähän voi hyödyntää paitsi lukemiseen myös askarteluun. On sinun oma asiasi, haluatko repiä osoitetiedot pois.
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
