Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Iltasanomat on uutisoinut 2007, että Juha Mieto en tehnyt rap-levyn. "STT-IS 11.7.2007 14:50Miedon kimppakaveri Kekkonen on kokkolalainen Dj Thomas. Juha Miedon rooli rap-singlellä jää perin pieneksi.Kekkonen on yhtä kuin 21-vuotias kokkolalainen DJ Thomas. Kaksi vuotta sitten, hänen NodBat -duo oli kovassa huudossa nuorten keskuudessa.Hitti Eletään sai paljon soittoaikaa YLE X:n ja NRJ: n taajuuksilta." Linkki sivulle. Laulu löytyy Youtubesta.Muita levytyksiä ei löydy Finna-haulla.Omakustanteita ja markkinointimateriaaleja saattaa tietenkin olla liikkeellä.
Tekstisi on suora lainaus kirjakaupan mainoksesta. Jos käytät sitä esim. esitelmässä, sinun on kerrottava, mistä olet sen ottanut.
Parhaiten saat omannäköistä tekstiä lukemalla kirjan ja miettimällä tapahtumat sitä kautta. Lue vaikka luku kerrallaan ja kerro lyhyesti, mitä kussakin luvussa tapahtuu.
Kysymäsi runo löytyy Arvo Turtiaisen runokokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (Tammi, 1962; uusi painos 2004). Sen pitäisi löytyä myös runovalikoimista ”Tämän runon haluaisin kuulla” 2 (Tammi, 1987) ja ”Runojen runot” (Tammi, 1989).
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Vuoden 1950 1 markan arvo on tänä vuonna 2026 0,05 €. Linkistä näkee myös vertailuhintoja kyseisiltä vuosilta. Esimerkiksi työmiehen tuntipalkka oli 1950 126,10 Mk ja nyt 17,39 €. Lisäksi on nähtävillä inflaatioprosentti ja elinkustannusindeksi kyseisiltä vuosilta.
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Kyseessä voisi olla Hjalmar Gullbergin runo Åt halvgudarna, jota ei ole suomennettu. Runo löytyy kokoelmasta nimeltä Dödsmask och lustgård (1952). Kyseisessä runokokoelmassa käsitellään muutenkin jumal- ja paratiisimyyttejä, joten mikäli tämä runo ei tunnu vastaavan muistikuviin, voi kokoelma olla tutustumisen arvoinen. Dödsmask och Lustgård löytyy teoksesta Dikter (1985), oheisesta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.78408
Valitettavasti en onnistu löytämään tällaisia tietoja meidän kokoelmistamme. Myös meidän aineistomme koskee pääosin Sannaisten kartanoa. Sen lisäksi on Sannäs ungdomsförening -yhdistyksen historiikki ja maalaiskunnan historiasta kertovassa kaksiosaisessa teoksessa on lukuisia lyhyitä mainintoja kylästä, mutta ei karttoja tai vastaavaa.
Sannäs ungdomsförening r.f. 1912-2012 : en inblick åren 1928-46 genom "Ungdomsbladet" / [sammanfattning och ombrytning: Baaba Juslin-Heikkilä]. Sannäs ungdomsförening, 2012.
Borgå socken genom tiderna. 1 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1996.
Borgå socken genom tiderna. 2 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1997.
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia…
Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos…
Koraalikuoro Psallite on levyttänyt virsiä 9 cd-levyn sarjan ytimekkäällä nimekkeellä Virsiä (Fazer, 1994). Kaikkia virsikirjan virsiä ei tähän määrään mahtunut, vaan n. 250 kpl. Virsiä-cd-sarjaa on mm. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
