Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin…
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna…
Kuusamon kaupunginkirjastossa on luettavissa kaikki Koillissanomat sekä sidottuina vuosikertoina että mikrofilmeinä vuodesta 1950 nykypäivään. Painetuista lehdistä puuttuvat vuodet 1952, 1953, 1954 sekä 1956.
Lehtiä säilytetään varastossa, mutta ne ovat tilattavissa lukusalilainaksi asiakaspalvelusta.
Kun kanoja rokotetaan tehottomaksi muokatuilla taudinaiheuttajilla, keltuaiseen alkaa kertyä kolmen viikon kuluttua runsaasti polyklonaalisia vasta-aineita eli immunoglobuliineja, IgY. Keltuaisen IgY-pitoisuus voi olla jopa 25 mg/ml. Käytännössä yksi kana tuottaa vuodessa noin 60 g vasta-ainetta.
Lähde:
Heikki Aro, Jaakko Hiidenhovi ja Ari Hietanen, Kananmunasta terveyttä. Koetoiminta ja käytäntö 63, 4 (18.12.2006): 13
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Valitettavan vähäiseltä näyttää hakutulos.Oletan, että haluat 1700-luvun asujen kaavoja. Löysin Finna-haulla vain yhden ehdokkaan. Kaava-arkkikooste ohjeineen nimeltään 1790 -luvun puku = 1790 -tals dräkt. Se löytyy Paimion kirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Apua voisi olla myös opinnäytetyöstä Le mannequin précieux : naisten 1700-luvun edustuspuvun kaavoitus teattereiden tarpeisiin, joka löytyy Turun ammattikorkeakoulusta. Linkki Finna-hakuun.Voisiko yhdistelmä englantilaisia kaavoja ja suomenkielinen ompelun käsikirja toimia? Esim. Jenni Kulmalan Taitava kaavasurffaaja tai Lorna Knightin Kaikki ompelusta saattaisiavat olla avuksi. Linkki Helmet hakuun.
1) Ensimmäinen kirja voisi olla Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Tarina alkaa siitä, kun vihainen lapsi heittää lelunallensa laivalta mereen. Nalle ui vuoden päivät maailman merillä, kunnes ajautuu rantaan, josta Reeta-niminen tyttö löytää hänet.
Kirjan kansikuvia voi katsella esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93136d74-d86b-4cbd-b21e-d…
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2013876
2) Luumuista keitellään hilloa ainakin Margaret Mahyn kirjassa Hilloa! Makea tarina luumuista. Kirjan kannen näet muun muassa täältä:
https://www.bookcrossing.com/journal/13842428?
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/…
Hei,vanhojen DVD:n siirtäminen ensiksi muistitikulle tai suoraan johonkin pilvipalveluun onnistuu esimerkiksi keskustakirjasto Oodissa. Oodin toisessa kerroksessa sijaitsee Kaupunkiverstas, jossa tämä onnistuu.Yhteystiedot:Kaupunkiverstas - Oodi
Tietoa myyntiajoista EU-alueella löytyy Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevästä raportista vuodelta 2016, sivulta 9. Käytännöt ovat hyvin kirjavia. Raportti on nähtävissä Ehyt ry:n sivuilla osoitteessa http://www.ehyt.fi/fi/tutkittua-tietoa#Tietopankki_alkoholi
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisytabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy
Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin…
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Muistelemasi tarinat ovat Matti Nurmen Musti-koiran seikkailuja. Niiden päähenkilönä seikkailevat Musti-koira ja Päkäpekka-lammas. "Matti-sedän" käsikirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä tarinoita julkaistiin vuosina 1990-91 kaikkiaan kymmenen kasetillista, joilla oli yhteensä kahdeksantoista seikkailua. "Kauhee-Wangin" Musti ja Päkäpekka kohtaavat tarinassa Musti Kiinassa.
Musti-koiran seikkailuja -kasetit:
1. Musti ja Päkäpekka ; Musti ja kummituslinna
2. Musti telttaretkellä ; Musti ja Egyptin aarre
3. Musti filmitähtenä ; Musti ja kalastajakarhu
4. Musti ja pingviinit ; Musti ja metsänkellot
5. Musti ja tuulimylly ; Musti ja Kotkansulka
6. Musti ja viirusoliot ; Musti ja supersaalistaja
7. Musti Kiinassa ; Musti…
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
