Kehitysvammainen aikuinen julkisen terveydenhuollon asiakkaana on aihe, jota on tutkittu jonkin verran. Valitettavasti tutkimus on useimmiten tehty hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kehitysvammaisten itsensä mielipiteitä saamastaan palvelusta ei löytynyt. Muuta aiheeseen liittyvää, joita ehkä kannattaisi tutkia on:
Ojuri, Auli: Ammatillista yhteistyötä - keiden kanssa ja keiden ehdoilla: tapaustutkimus eri toimijoiden yhteistyöstä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolassa. Lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1995. (Saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa.)
Koivuranta, Eija: perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua: selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Sosiaali- ja…
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,…
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita.…
Koulukiusaamisesta löytyy useita kirjoja ja näissä käsitellään osittain myös siitä selviytymistä :
Hamarus, Päivi: Haukku haavan tekee: puututaan yhdessä kiusaamiseen (2012)
Hamarus, Päivi: Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015)
Holmberg-Kalenius Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen (2008)
Kaski, Satu: Jo riittää: irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017)
Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (2009)
Satri, Janna: Herkkyys ja kiusaaminen (2015)
Ohessa Vaskista-tietokannasta haku aiheena koulukiusaaminen ja selviytyminen https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&join=AND&bool0%5B%5D=…
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
Tässä joitakin lukuvinkkejä:Alexander, Claire: Meredith, yksin (Otava, 2022)Godfrey, Jennie: Epäilyttävien asioiden lista (Publiva, 2025)Gounelle, Laurent: Sinä päivänä opin elämään (Gummerus, 2019)Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito (Otava, 2018)Sukegawa, Durian: Tokuen resepti (Sammakko, 2020)
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid…
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Helmet-kirjastoissa kotikirjastoksi merkitään yleensä lähin kirjastojen toimipiste, mutta se voi olla muukin toimipiste, jota ensisijaisesti käytät.
Kotikirjastolla on asiakkaalle merkitystä silloin, kun tekee itse varauksia Helmetissä. Noutokirjastoksi tulee tällöin automaattisesti asiakkaan tietoihin merkitty kotikirjasto. Jos hän haluaa noutaa varauksen jostain muusta Helmet-kirjastosta, voi vaihtaa noutokirjaston pudotusvalikosta mihin tahansa muuhun kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkkaa ilmakuvaa kannattaa kysyä Suomen Ilmakuva Oy:lta: https://suomenilmakuva.fi/Korvenojan nuorisoseuratalo näkyy pienenä ja epäselvänä alueella vuosina 1950 ja 1954 otetuissa ilmakuvissa. Pääset katsomaan niitä Paikkatietoikkuna-palvelussa osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi. Etsi Karttatasot-kohdasta "Historialliset ilmakuvat" ja lähennä karttaa oikeaan paikkaan Vermasjärven itäpuolelle.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maria Vuoriolla on Nallejen mieskuoro -niminen kertomus. Se löytyy kokoelmasta Olen nähnyt sellaisen (Tammi, 1999).
Verona on kaupunki italiassa, mutta etunimenä sitä voidaan pitää myös lyhennyksenä Veronicasta (tai Veronikasta). Etunimenä se on käytössä etupäässä englantilaisella kielialueella. Yhdysvalloissa Verona-nimi on ollut eniten käytössä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja ei tunne Verona-nimeä, mutta Veronicalle se antaa nimipäiväksi 4.2. Legendojen mukaan Veronica oli nainen, joka ojensi ristiä kantavalle Kristukselle liinan, jolla hän voi pyyhkiä hikeä otsaltaan. Roomalaiskatolisessa perinteessä hänen muistopäivänsä on 4.2. Ortodoksisessa kalenterissa Veronikan päivä on 12.7. Veronica-nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa voiton tuojatarta.
Lähteet:
Lempiäinen,…
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Etunimen antamista koskevat määräykset löytyvät Nimilain pykälästä 32 (lakiteksti http://www.finlex.fi/fi/ > lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö >kohtaan pikahaku 'nimilaki'). Sen mukaan hyväksyttävän etunimen ei tarvitse sisältyä mihinkään valmiiseen kalenteriin, mutta toisaalta nimen on täytettävä erinäisiä ehtoja (pykälä 32b). Nimen sopivuudesta päättää lähinnä maistraatti (http://www.maistraatti.fi/), joka voi pyytää epäselvissä tapauksissa lausuntoa oikeusministeriön nimilautakunnalta (http://www.om.fi/1018.htm). Tietoja annetuista etunimistä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivulta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Se että joku nimi on aikaisemmin hyväksytty ei vielä merkitse, että se olisi vapaasti…
Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time…
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä…
