Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)…
Turussa osoitteessa Luostarinkatu 15 on toiminut ruotsinkielinen maatalousoppilaitos HSL. Tämä lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin piirtämä uusklassinen rakennus, joka valmistui vuonna 1927, tunnetaan parhaiten lempinimellään Skuffis.
Lähde:
Hannu Miettunen: Palvelutaloksi kaavoitettuun Skuffikseen tulee yksityisasuntoja (Turun Sanomat 10.6.2005)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074049976/Palvelutaloksi+kaavoitettuun+Skuffikseen+tulee+yksityisasuntoja
Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia
Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä.
Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana.
Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Työsopimuksen irtisanomisen oikeudellinen perusta on työsopimuslaki (55/2001) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055Kysymyksessä mainitset välittömän irtisanomisen, joka tarkoittanee työsuhteen purkamista. Sitä säätelee em. lain 8. luku. Työsuhteen voi purkaa vain erittäin painavasta syystä. Lain esitöissä (HE 157/2000) mainitaan, että työnantajalla "voisi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttää siellä päihdyttäviä aineita." Ehdotonta kieltoa ei siis ole. Lähde: HE 157/2000, s. 109 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_157+2000.pdf Lisäksi Työtuomioistuin on ainakin…
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan.
Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy…
Käytännössä jugurttipurkki ja -pikari ovat sama asia. Pikarilla viitataan yleensä jalalliseen tai muutoin pohjaa kohti kapenevaan astiamuotoon, mutta termiä käytetään myös purkkimaisista purkeista. Esimerkiksi Pingviini-jäätelöpikari on selkeämmin pikarin mallinen kuin vaikkapa Menu-jugurttipikari. Kyseessä on kuitenkin varioiva nimitys: pikari kenties kuulostaa asiakkaan korvaan hienostuneemmalta kuin purkki.
Pohjois-Hämeen puhelinluetteloita ei hakupalvelu Finnan mukaan ole kirjastoissa. Tuon alueen ja ajan puhelinluetteloita on jonkin verran Pirkanmaan Piki-kirjastoissa ja Satakunnan Sata-kirjastoissa, alla linkit tietoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&df…
Osa puhelinluetteloista on lainattavissa kaukolainaksi oman kirjaston kautta, mutta monet ovat vain kirjastossa käytettäviä. Tällä hetkellä kirjastoissa on vain rajoitetut palvelut, eikä lukusali yleensä ole käytössä.
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/…
HelMet-kirjastojen itsepalveluvarausten noutoon tarvittavan aliaksen eli salanimen saat kirjaston asiakaspalvelutiskiltä esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20……
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössa numeroa 18 vastaava tautinimeke on vesitystauti (Diabetes insipidus). Sotapalvelukelpoisuusluokka E merkitsee tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.…
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.…
Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.
Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla.…
Kyseessä voisi olla Lydia Sandgrenin esikoisteos Läpileikkaus vuodelta 2020 (suom. 2022). Teosta kuvataan sen esittelytekstissä seuraavanlaisesti: "Göteborgissa valmistellaan suurta retrospektiiviä taiteilija Gustav Beckerin töistä. Koko kaupunki on tapetoitu näyttelyjulisteilla, ja mihin tahansa psykologian opiskelija Rakel, Beckerin kummitytär, kääntyykin, joutuu hän kohtaamaan viisitoista vuotta sitten salaperäisesti kadonneen äitinsä kasvot. Samaan aikaan Rakelin isä, epäonnistunut kirjailija ja kustantaja Martin Berg, käy läpi oman elämänsä retrospektiiviä ja ajautuu kriisiin."
Helmet: Lydia Sandgren - Läpileikkaus
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
