Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi…
Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä:
Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982).
O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,…
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www…
Kaasusäiliötä ei todellakaan voi kuljettaa edes lentokoneen ruumassa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan ostaa kaasukeittimen kaasu paikan päältä. Sivulla http://www.kideve.fi/kittilan-yritykset on palveluhakemisto, josta voi etsiä Kittilän yrityksiä, esim. valitsemalla kategorian "Erikoisliikkeet" tai "Polttoaineasemat ja huoltamot". Kannattaa vielä varmistaa, onko jostain niistä saatavilla juuri mainittuja kaasusäiliöitä.
Terveyskirjastossa on Sakari Salosen artikkeli Kroonisesta normaalipaineisesta Hydrokefaluksesta (NPH) Terveyskirjasto 2008
Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2009/ 3) Ville Leinonen & all. Normaalipaineisen hydrokefaluksen kliininen kuva, diagnostiset tutkimukset ja hoito mainitaan Ventrikulomegalia. Duodecim
Atte Karppisen Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2012/16) Aivokammiosunttien ongelmat mainitaan myös Akvedukstenoosi Duodecim
Tarkempia tietoja diagnoosien merkityksestä ja niiden samankaltaisuudesta kannattaa kysyä lääkäriltä.
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta…
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia.…
Löysin kolme eri tietokirjasarjaa, jotka ovat ilmestyneet 1980-luvun lopulla tai 1990 -luvulla, voisiko olla joku näistä:Giuseppe Zanini: Lasten tietokirjat 1-10 (Mestarikustannus oy)J.M. Parramón: Pikkuväen tietokirjasto (Lasten Keskus)Merkurius -kirjat (eri tekijöitä) (Helsinki Media)
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
