Väestötilastojen mukaan suomalaisia, jotka ovat syntyneet ennen Karjalan luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1940, on elossa noin 350 000. Ennen vuonna 1944 tapahtunutta Karjalan luovuttamista syntyneitä suomalaisia on noin 200 000 enemmän.
Päivän tarkkuudella täsmällistä lukua on mahdotonta selvittää, mutta suuntaa-antavia numerotietoja saadaan sangen helposti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastotaulukko Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018 (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/) kertoo, että vuoden 2018 lopussa 79-vuotiaita tai sitä vanhempia (eli ennen vuotta 1940 syntyneitä) oli 341 765 ja 78-vuotiaita tai sitä…
Hei
"Maatalousnäyttelyt eli Farmari-messut on pidetty Sorsasalossa vuosina 2001 ja 2007."
Tällainen tieto oli Kuopion kaupungin tapahtumasivuilla. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7545335/Palveluopas_tapahtumajarjestajalle.pdf/ceeaf12f-d581-48ce-8a82-4a464ea925bc
Jos linkki ei avaudu suoraan, kopioi se osoitekenttään.
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)…
Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"?
Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi".
Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107.
Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Jyväskylän yliopiston virologian dosentti Matti Jalasjärven sanoman mukaan (oheinen artikkeli) "Noin yhdeksän prosenttia ihmisen perimästä muodostuu [...] retrovirusten jäänteistä".
https://www.veikkaus.fi/fi/x/virusten-valtakunta
Ensimmäisenä tulivat mieleeni McCay Winsorin Pikku Nemon seikkailut, mutta ne ovat suomennettuina melko isoja kirjoja. Kannessa ei lennetä, mutta kirjan sisällä on muistaakseni upeita lentokuvia sängystä. Linkki kirjasampoon.Kyseessä voisi olla myös Mary Nortonin Den förtrollade mässingsknoppen eli suomeksi Lentävä sänky. Linkki Kirjasampoon.Jotenkin ajatus muistuttaa myös Gunnel Linden kirjaa Keinutuolimatka. Linkki Kirjasampoon.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm.…
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Keskimääräistä kääntäjän työtahtia on vaikea tietää. Kääntäjistä suuri osa työskentelee freelancereina, yrittäjinä. Monet kääntäjät tekevät käännöstyön lisäksi muutakin, esimerkiksi kirjoittavat tai opettavat kieltä. Käännöstyön arkea kuvaa esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivulta löytyvä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas.
Kääntäjän ammatissa toimiminen – Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (kirjallisuudenkaantajanselviytymisopas.com)
Kääntäjän työstä voi saada käsityksen lukemalla kääntäjien kirjoittamia (omaelämäkerrallisia) kirjoja, vaikka seuraavia teoksia:
Huttunen, Katriina : Surun istukka. 2019 - Omaelämäkerrallinen romaani, jossa kääntäjä tekee työtä samalla kun hän suree…
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa…
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Kölikolikoista löytyi hyvin vähän tietoa. Kölikolikot liittyvät kölinlaskuseremoniaan, jolla on juuret kaukana historiassa. Kölinlasku oli se vaihe laivanrakennuksessa, jolloin laivan rakentaminen aloitettiin. Laivan rakennuksen alkua juhlistettiin seremonialla, jossa laivan kölin alle laitettiin kolikoita, joiden oli tarkoitus tuoda laivalle onnea. Tämä tapa on edelleen voimassa, Turun telakalla mm. Viking Gracea rakennettaessa laivan kölin alle asetettiin kolikoita.
Kölinlaskemisesta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6linlasku ja Viking Gracen kölikolikot mainitaan laivaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Grace
Mein Schiff 4 -aluksen kölinlaskusta kerrotaan Turun…
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http…
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av…
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos…
