Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka – nimensä mukaisesti – sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään.
Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Kemosynteesi on yhteyttämisen muoto, jossa energia orgaanisten tuotteiden valmistukseen saadaan auringonvalon sijaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Kemosynteesiä käyttävät eliöt ovat arkkeja ja bakteereita. Ne valmistavat hiilidioksidista ja vedystä hiilihydraatteja, vettä ja muita yhdisteitä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemosynteesi
Bios. 2: Solu ja perinnöllisyys. Sanoma Pro, 2013. S. 29.
Visulahden kolme kohdetta ovat seikkailu- ja vesipuisto Dinosauria, sisäleikkipuisto Hyperdino ja Visulahden vahakabinetti. Lisätietoa niistä löydät muun muassa Visulahden nettisivuilta osoitteesta www.visulahti.fi.
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Gramofonilevyjen (sellakkalevy, savikiekko) soittamisesta vinyylisoittimella käydään keskustelua muun muassa Hifiharrastajat ry:n foorumilla https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekot.50914/ ja https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekkojen-toisto-riaa-korjaus.119591/ Yksiselitteistä vastausta näiden levyjen soittamisesta eri soittimilla ei vaikuta olevan. Erityyppiset levyt edellyttävät erilaisia soittimia ja tarvikkeita. Gramofonilevyn tyypillisin pyörintänopeus on 78 kierrosta minuutissa ja koska siinä on LP-levyyn verrattuna leveämpi ura, se vaatii omanlaisensa neulan ja äänirasian NOSTALGISIA SULOSOINTUJA | Antiikkiliike Wanha Elias Antiikkiliike Wanhan Eliaksen sivuilla…
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Postikorttien historiaa ja merkitystä käsitteleviä teoksia on julkaistu paljon. Esimerkiksi Finnasta (https://finna.fi/) löytyy hakusanalla ”postikortti historia” yli 400 tulosta, kun aineistotyypiksi valitsee kirjan. Palvelusta on mahdollista myös katsella vanhoja postikortteja.
Erik Johansonin ja Teuvo Termosen kirjoittamassa teoksessa ”Postikortti Suomessa” (1981) kerrotaan postikortin historiasta ja sen kehitysvaiheista. Kirjan mukaan vanhimmat postikortin kaltaiset kuvitetut tervehdykset ovat noin vuodelta tuhat, jolloin kortit tehtiin papyrus- tai puulevylle. Teollisesti postikortteja alettiin valmistaa 1700-luvulla Ranskassa, ja 1840-luvulla Englannissa alettiin lähettää valokuvapostikortteja. 1840-luvun Englannista ovat…
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi…
Sitaatti on teoksesta: Nuori Johannes.
"Mitä on onni", hän sanoi ja haukotteli nautinnollisesti. "Seitsemänkymmenen vuoden ikään olen ehtinyt, mutta ei onnea kirjoista löydä ja tiedon tuska on ruttoakin pahempi koska se myrkyttää ihmiseltä kaiken onnen. Katso sen sijaan tuota pientä koiraa miten autuaan kylläisenä se makaa antaen auringon kuumasti paistaa kylkeään. Viisas joutilaisuus on ihmisen paras onni, ja jos pahansuovat moittivat minua ahneeksi, niin tietty varallisuus on suloisen laiskuuden välttämätön edellytys. On vain muistettava että ruumiin miellyttävään laiskuuteen on liityttävä myös hengen hedelmällinen laiskuus. Kaikki ponnistelu, niin ruumiin kuin hengen vaivaaminen, on vain omiaan kuluttamaan voimia ja suistamaan ihmisen…
Walter Scottin kirjassa Waverley päähenkilö rakastuu kahteen naiseen, Roseen ja Floraan.
"Kirjailija Walter Scottin esikoiseos kertoo kunniallisesta englantilaisesta herrasmiehestä Edward Waverleystä. Tarina keskittyy aikaan juuri ennen jakobiittikapinoita, jolloin Waverley valitsee urakseen armeijan.
Upseerikoulutuksensa aikana Waverley käy kylässä ystäviensä luona Skotlannissa. Skotlannissa häntä kohdellaan hyvin, mutta hän joutuu punnitsemaan uudelleen aikaisempia käsityksiä kotimaastaan. Waverleyä liehitellään molemmille puolille kapinoita, ja hän vielä rakastuu kahteen naiseen samaan aikaan. Hänen on valittava naisensa - ja puolensa." kirja.elisa.fi
Vaalikoneissa ehdokas vastaa vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin, joskus on myös mahdollista antaa perusteluita. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalikone
Vaalikone ei tavallisesti tutki ehdokkaan aikaisempaa toimintaa eduskunnassa, vaan suuntautuu enemmänkin tulevaan vaalitapahtumaan. Tarkoituksena on auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Verkossa toimii vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari: https://faktabaari.fi/ Sen sisällöistä voi etsiä esimerkiksi vaaleihin liittyvää aineistoa, mutta sekään ei näyttäisi tutkivan…
Hei,
Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri.
Ota yhteyttä asuinkuntasi rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista ja säilyttämistä sekä edistää viihtyisää asumista ja turvallista ja terveellistä ympäristöä. Sen tehtäviin kuuluvat mm. neuvonta ja ohjaus lupa-asioissa sekä lupamenettelyt.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Netistä löytyy Singer Sewing Machine Serial Number Database -sivusto.
Osoite sivustolle: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…
Sieltä selviää, että Singer V725747 -ompelukoneesi on valmistettu tammikuun ja kesäkuun välillä vuonna 1908.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Ajankohtaista tietoa Oulun seudusta löytyy esimerkiksi Oulun kaupungin sivuilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös valtion ympäristöhallinto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto julkaisevat aluetta käsitteleviä julkaisuja.
