Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan…
Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a.
https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee…
Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.
https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g…
Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Päivämäärää varsinaisen Villin lännen päättymiseksi on vaikea määritellä. 1900-luvun alussa alkoivat revolverisankarien päivät olla ohi. Yhdeksi rajapyykiksi kirjassa Villi länsi arvioidaan viimeinen traditionaaliseksi Villin lännen junaryöstöksi kuvattu Texasin junaryöstö Drydenin ja Sandersonin paikkakuntien välillä, 13.3.1912. Ryöstö epäonnistui ja sen yhteydessä kuoli Ben Kilpatrick, joka oli kuulunut Hurjaan joukkoon, the Wild Bunch. Päivämäärä löytyi Legends of America -sivustolta ja Kongressin kirjastoon taltioidusta kuvasta, Wikipediassa näyttää olevan Kilpatrickin kuolinpäiväksi kirjoitettu 12.3.
May Robin, Villi länsi.
Ben Kilpatrick, https://www.legendsofamerica.com/we-benkilpatrick/
Library of…
Näytelmä-kappaleen sävelsi Stephen Sondheim. Musikaalista A little night music peräisin oleva sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään Send in the clowns. Suomenkieliset sanat kirjoitti Vexi Salmi.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=n%c3%a4ytelm%c3%a4&esittaja=carola&ID=0c69ff8b-61c9-46cb-bd7a-ab9552995c93
Missä olit, kun? on kymmenosainen ohjelmasarja lähihistorian merkittävimmistä, dramaattisimmista ja kiinnostavimmista uutistapahtumista. Jokaisessa sarjan jaksossa keskitytään yhteen uutistapahtumaan MTV:n uutislähetysten sekä aikalaiskokemusten kautta.
Missä olit, kun..? - Katso ilmaiseksi mtv-palvelussa
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
Camilla Mickwitz syntyi ja kuoli Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien etsinnässä voi hyödyntää hautahaku-verkkopalvelua. Hautahaussa on noin 360 000 hautapaikan tiedot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_Mickwitz
https://www.hautahaku.fi/home
Tässä tapauksessa hakukoneesta ei ole apua, joten on parasta ottaa yhteyttä Helsingin seurakuntayhtymän hautapalveluihin ja tiedustella haudan sijaintia heiltä.
https://www.hautahaku.fi/contact
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Medici.tv löytyy Helmet-verkkokirjaston Musiikki-välilehdeltä.
Tässä suora linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Medicitvvideopal…
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun…
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista…
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta…
Uusia retkeily- ja vaelluskirjoja kokoelmassamme ovat esim. Liisa Helve-Sibajan Reppu ja reitti, Marinella Himarin Erältä, eräistä ja Jouni Laaksosen Vaellustarinoita: askeleita luontoon. Laaksosen Vaellustarinoita on kokoelmassamme myös daisy-äänikirjana. Äänikirjoina löytyy Valde Ahon Lappi-aiheisia tarinoita. Uutta Lappi-aiheista kaunokirjallisuutta ovat esim. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa ja Rosa Liksomin Väylä. Metsä- ja luonto-aiheisista romaaneista suosittelen esim. Anni Kytömäen kirjoja. Mikäli näitä ei vielä löydy Vanamo-kirjastojen Ellibs-palvelusta ( E-äänikirjat - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi) ), on näitä kuitenkin varmasti saatavissa käyttämissänne Celia- ja Bookbeat -palveluissa.
Lapinvuokko (2010) on ensimmäinen osa Enni Mustosen Pohjantuulen tarinoita -trilogiassa. Jääleinikki (2011) on trilogian toinen osa ja kolmas osa on nimeltään Kultarikko (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjasarjoista voi etsiä tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi
tai kansallisbibliografia Fennicasta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
