Löysin Google-haulla "rakennusten karttamerkit väritykset peruskartta" Karttapalvelun käyttöohjeen vuodelta 2017.
Siinä sivulla 6 kerrotaan, että kirkolliset rakennukset merkitään yleensä violetilla merkitään kirkolliset rakennukset. Asuinrakennukset merkitään peruskarttaan mustalla, lomaasunnot vihreällä, teollisuus harmaalla ja liike- ja julkiset rakennukset vaaleanpunaisetlla. Muut rakennukset merkitään vaalena harmaalla.
Olisiko S-talo siis seurakuntatalo? Eri aikojen kartoissa väritykset saattavat vaihdella.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, mutta valitettavasti palvelu on laiterikon vuoksi tällä hetkellä pois käytöstä. Lisätietoja pääkirjaston digitointipalveluista löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/muut-palvelut
Varsinais-Suomen alueella on myös muita yleisiä kirjastoja, jotka tarjoavat digitointipalveluja. Voit tarkistaa kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, missä kirjastoissa digitointi on mahdollista: https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55716. Lisäksi Turussa on monia kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat maksullisia digitointipalveluita: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=turku+vhs+digitointi.
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)…
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset…
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen…
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös…
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun…
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
…
Tanskalaiselokuva Russian Pizza Blues (1992) on näytetty MTV3-kanavalla elokuussa 1999.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan elokuvasta ei näyttäisi olevan DVD-versiota lainattavissa Suomen kirjastoista.
Mahdollista ostettavaa DVD-kappaletta voi yrittää etsiä esimerkiksi verkon myyntipalstoilta.
Elokuva on mahdollista katsoa suoratoistona KAVIn tiloissa Helsingissä, joko kirjastossa tai Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteellä.
Puitti-nimen alkuperä on epäselvä, mutta oletettavasti se on puu-sanan johdos kuten verbi puittaa (puikkia, livistää, pötkiä). Nimestä esiintyy myös nen-johtimellinen muoto Puittinen. Lisätietoja nimen esiintyvyydestä löydät Sukunimi-info -sivustolta.
Lähde
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000), linkki verkkokirjastoon https://outi.finna.fi/Record/outi.444012
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Outlander - Matkantekijä –sarjan tunnusmusiikissa soi skotlantilainen kansansävelmä Skye Boat Song. Televisiosarjan tunnusmusiikin sanoituksessa on osa Robert Louis Stevensonin runosta Sing me a song of a lad that is gone, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://www.poetryfoundation.org/poems/45949/sing-me-a-song-of-a-lad-th…
https://www.kirjastot.fi/kysy/joko-ykkos-tv-n-outlander?language_conten…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Skye_Boat_Song
