Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta:
- Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin.
- Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
Taika
Suomen sanaan "taika" pohjautuva etunimi, jolloin lähinnä tulevat kysymykseen tämän sanan merkitykset kiehtova, salaperäinen voima, lumous.
Tinka
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä. Äänneasultaan viittaisi Inka-nimeen.
Sinna
Sisällöltään epäselvä nimi, mahdollisesti lähtökohtana on 'Sini(kka)' tai 'Sina', 'Siina'. Toisena mahdollisuutena on Signen kansanomaisiin muuntumiin kuuluva 'Sinne'.
Sinja
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä.
Suomalainen Senja-nimi on alkuaan kreikkalaisen Ksenia-nimen muunnos. Venäjällä nimestä on useita muunnoksia, kuten Kseneja, Aksinja, Ksenja... Voisi siis olla muunnos Senjasta.
Piitu
Naisen nimi, luultavasti 'Beatan' muunnos. Beata on johdettu latinan sanasta beatus 'onnellinen, autuas', ja siitä on…
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in…
Laura –nimi on peräisin latinan kielestä, kotoisin Italiasta, Alexandra Kreikasta. Lisätietoja löydät esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta, jossa näihin on vastattu jo aiemmin: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Etunimistä kertovia kirjoja löytyy kirjastojen valikoimista myös useita.
Netistä tietoa löytyy esim. www.etunimet.net -sivuilta.
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Pro gradu –töitä aiheesta:
Lehtinen, Olli. Ammatillisen kasvun edellytykset paperiteollisuudessa : case: Tervakoski Oy. 1992. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede
Vesterinen, Harri. Kahden ammattiryhmän kokema työnilo ja työn ulkopuolinen toiminta. 1988. Psykologian pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto
(toimihenkilöt ja teollisuustyöntekijät)
Pärssinen, Helena. Metalliteollisuudessa toimivien 53 - 65-vuotiaiden toimihenkilö- ja työntekijämiesten mielipiteitä ikääntymisestä ja työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylä, 2003. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.
Mikkola, Päivi. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijöiden ja lasikuituteollisuuden…
Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta.
- Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla
- Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17
- Moda 2004, nro 5, s. 40-49
- Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on Ilta-sanomat mikrofilmattuna (alkaen 29.2.1932). Paperiversiot lehdistä säilytetään mikrofilmaukseen asti.
Lisätietoja voi kysyä Pasilan kirjaston uutisalueelta, jonka puhelinnumero on (09)31085426
Pasilan kirjaston yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/pasila
Tietoa tekijänoikeudesta on koottu mm. Kirjastot.fi, Kirjastoalakanavalle, ks.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/tekijanoikeudet/
Tekijänoikeuslaissa todetaan, että tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoksen käsitettä valaistaan laissa niin, että mm. taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote voi olla teos ja lisäksi todetaan, että teos voi "ilmetä muullakin tavalla".
"Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote…
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86.…
Mainitsemasi kirja on juuri ilmestynyt, joten sitä ei ole vielä laajasti kirjastoissa tarjolla. Voimme tilata julkaisua kokoelmiimme. Hankintaehdotuksia Eduskunnan kirjastolle voi esittää sähköpostiosoitteeseen kirjasto.kokoelmapalvelu@eduskunta.fi.
Helsigissä on Opiskelijakirjastossa http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/ ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan verkkokaupoissa osoitteissa http://www.suomalainen.com ja http://www.akateeminenkirjakauppa.fi on samannimistä kirjaa myynnissä, joten teosta voi tiedustella hankittavaksi lähimmästä kirjakaupasta.
Kirjan tarkat tiedot ovat
Sata satua Kiinasta
Guizhen, Zhang
Kuvittaja: Qianhong, Hua
Kääntäjä: Kettunen, Voitto T.
Kustantaja: Litmus kustannus
ISBN: 9529920512
Julkaisuvuosi: 2004
Kieli: mul
Asu: Nidottu, pehmeäkantinen
Sivumäärä: 190
Hinta Suomalaisessa kirjakaupassa 39,80 ja Akateemisessa kirjakaupassa 35,90.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan tiettyjen periaatteiden mukaan poistettuja teoksia, mutta niistä ei ole olemassa luetteloa, josta tiettyä kirjaa voi etsiä.
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :…
Veikko Huovisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Kirjasampo -tietokanta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123176059917137 sekä Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/.
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951108948X, mukaan nimi Janna on muunnos nimestä Juliaana. Tämä on puolestaan Juliuksesta johdetun Julianus-nimen sisarnimi. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan, että Juliaana-nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi. Tämän muistopäivän ensimmäinen kalenterimerkintä on vuodelta 1332.
