Metallikuidut ovat metalleista tai metalliseoksista ohueksi vedettyjä lankoja tai metallilevystä leikattuja kapeita liuskoja, joita voidaan käyttää tekstiilitarkoituksiin. Tällaisia aineita ovat esim. kulta, hopea, kupari, teräs ja pronssi.
Metallia käytettiin vetohihnoina jo 100-luvulla jKr. Kuidut valmistettiin takomalla tai leikkaamalla ohuesta metallilevystä. Tekstiileissä metallilankoja käytettiin keskiajalla koristetarkoituksiin. Langat olivat usein kulta-tai hopeapäällysteisiä pellava- tai silkkilankoja. 1400-luvulta asti on kulta- ja hopealankoja käytetty brokadien kutomisessa.
Lähde: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet / Boncamper, Irma 2004 ; ss. 337. Teosta voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista http://www.helmet.fi.
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Aaro on lyhentymä nimestä Aaron. Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhempi veli, israelilaisten ensimmäinen ylipappi. Nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon = vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua. Nimen latinankielinen versio on Aronus, joka oli Suomessakin käytössä jo ainakin 1500-luvulla.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Voisiko olla kyseessä aivan uusi asia? Löysin hakukoneella sivuston:
http://www.kaakao.net/sieppi/index.html
joka käsittelee omien sanojensa mukaan
SIEPPI: SIEPPAUKSIA POTTEREISTA
Sanakirjoista en löytänyt selityksiä sanalle sieppi.
Jugentyylistä löydät aineistoa hakemalla vapaa-sanakentässä sanalla "jugend" jonka voit myös yhdistää "ja" -sanalla sanaan "huonekalu". Mukana on sekä suomen- että englanninkielisiä kirjoja, joihin kannattaa tutustua itse. Intarsiasta löytyy samoin hakemalla yksinkertaisesti sanalla "intarsia". Voit kokeilla myös hakusanoja "puutyöt", "puuntyöstö". Loimukoivusta voit etsiä tietoa yleisistä puulajeja tai koivua käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "koivu" ja "puulajit". Esimerkiksi luokista 57.11 ja 64.11 löytyy puuaiheisia kirjoja. Osoitteessa http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/ on Taideteollisen korkeakoulun puuteknologiaa käsittelevä sivusto, jonka lähdeluetteloon kannattaa tutustua. Sellakasta…
Internetistä löytyy yksittäisten terveydenhuoltolaitosten tilaluetteloja. Pohois-Karjalan keskussairaalan omaa tilaluetteloa kannattaa kysyä joko k.o. sairaalan tieteellisestä kirjastosta http://www.pkshp.fi/tieteellinen_kirjasto/paasivu.html tai hallinnosta.
Haagan terveysaseman hankesuunnitelma, jossa on yksityiskohtainen tilaluettelo löytyy osoitteesta http://www.hel2.fi/terveyskeskus/hela/Terveyslautakunta_2003/Esityslist… .
Kurjenlinnan sairaalan tilaluettelo on osoitteessa (liite) http://www05.turku.fi/ah/tervi/2005/1019014x/1249454.htm
Terveystieteiden MEDIC tietokannasta löytyi kolme sairaaloiden ilmanvaihtoa ja yksi tilasuunnittelua koskevaa viitettä:
Salumäki, Heikki, Sairaalatilojen uudistamisessa erityishuomio…
Kysymänne runo on Viljo Kojon Kuollut mies ja se löytyy ainakin kokoelmasta Iloitse kanssani, johon Terttu Pajunen-Kivekäs on koonnut valikoiman huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. En tiedä missä Kojon kokoelmassa se on alun perin ilmestynyt, mutta ko. Iloitse kanssani -kokoelmaa voitte pyytää kaukolainaksi lähikirjastoonne.
Mansikka- ja mustikkapipon neuleohjeet löytyvät Suuri käsityölehti -lehdestä, numerosta 7/1996. Mansikkapipon neuleohje on julkaistu myös lehdessä 6-7/2003. Molemmat lehdet ovat lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Netistä löytyi myös yksi variaatio mansikkapiposta: http://neuloja.tripod.com/id4.html
Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
Eetu Iston oli tuottelias taidemaalari, jonka teoksiin voit tutustua tarkemmin teoksessa Rönkkö, Pekka: Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). - Oulu : Pohjoinen, 1990. Edward (Eetu) Isto syntyi 28.11.1865 Alatornion Alavojakkalassa. Kylä kuuluu nykyisin Tonioon. Hän kuoli 14.10.1905.
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim…
Kutsun kohdentamisesta luonnollisesti päätetään tarpeen mukaan.
Suppeassa versiossa esittelytilaisuus suunnataan lähinnä kulttuuritoimenjohtajalle sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnalle. Näin silloin, kun halutaan varmistaa, että he ovat mahdollisimman hyvin kirjaston tilanteen tasalla.
Laajassa versiossa, kun esim. otetaan käyttöön uusi kirjastorakennus,voidaan kutsua kaikki kunnan päättäjät ja myös tiedotusvälineiden edustajat.
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
Kappale löytyy molempien esittämänä:
Susanna Haaviston levyltä 20 suosikkia: Kanssasi on niin hyvä olla. CD on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 2.5.06.
Vesa-Matti Loirin levyltä Lauluja rakastamisen vaikeudesta.
CD on Keltinmäen sivukirjastossa ja tällä hetkellä hyllyssä.
Nuortenkirjailija Måns Gahrtonista saat suomenkielistä tietoa Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Muualta hänestä ja kuvittaja Johan Unengesta ei taida löytyä tietoa suomenkielellä. Måns Gahrtonista on usein kysytty Kysy kirjastonhoitaja –palvelusta. Aiemmat vastaukset saat palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun kirjailijan nimen.
Kansallinen standardi SFS 4600, joka ohjaa aakkostusta Suomessa, ei anna tästä ehdotonta sääntöä, mutta sisältää ohjeellisen taulukon siitä, mitkä sukunimien etuliitteet luetaan aakkostuksessa osaksi sukunimeä ja mitkä ei. Sen mukaan O'-alkuisissa nimissä etuliite on osa sukunimeä ja näin ollen aakkostus tapahtuu O-kirjaimen mukaan.
