Voit lähettää postia Jari Tervolle kustantajan eli WSOY:n kautta. Valitse palautesivulla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=feedback kohta 'Mielipiteet, kirjailijaposti ja muut palautteet'.
Tietoa Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan voit etsiä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison…
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Voit hakea aiheeseesi sopivaa kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi. Kun valitset hakutavan sanahaku, voit yhdistää useampia hakusanoja, esim. jumalakäsitykset nuoret. Näin löytyy teos Kurki, Leena: Käsitykseni Jumalasta- Mi idea sobre Dios- tutkimus suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten lukiolaisten jumalakuvasta. Hakusanoilla jumalakäsitykset lapset löytyy pari teosta, Lapsen sielun maisema, toim. Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi Hilska, sekä Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Edelleen sanahakua käyttäen hakusanoilla jumala mielikuvat löytyy teos Hyrck, Matti: Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin valossa ja saman tekijän väitöskirja Mielen kuvat…
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta.…
Kerroit jo löytäneesi tietoa mm. samanaikaisopetuksesta. Tätä termiä näytetään käytetyn asiasanana myös teoksissa tai artikkeleissa, jotka käsittelevät kahden opettajan luokkia. Onkohan kyse samasta asiasta? Tässä joitakin viitteitä. Toivottavasti niissä on sinulle uutta tietoa.
- Tulusto, Riitta Kaksi opea mahtuu samaan luokkaan (Opettaja 1986 : 35, s. 8-9)
- Leino, Leila Matematiikan opetuksen kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa (Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. B, Teoriaa ja käytäntöä ; 56, s. 99-111, 1991)
- Lauttamus, Ulla Matematiikan samanaikaisopetus ammatillisessa oppilaitoksessa = Simultaneous teaching in vocational school mathematics / Ulla Lauttamus, Pekka Kupari, Leila Leino (…
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
WSOY:ltä ilmoitettiin, että "(T)ällä hetkellä näyttää siltä, että vähäisestä menekistä johtuen WSOY ei ikävä kyllä jatka Korppikartanon salat -sarjan julkaisemista".
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
Annastiina on yhdistelmä etunimista Anna ja Stiina (Kristiina). Annan nimipivä on 9.12 ja Kristiinan 24.7. Annastiinan nimipäivää voi viettää siis joko 9.12 tai 24.7 tai vaikka kumpanakin päivänä, jos niin haluaa. Annan päivä
tuntuisi luontevimmalta päivältä.
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006…
ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa:
*Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20.
*Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36.
*Pop & Jazz Konservatorio…
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Kyllä runo on suomennettu, se löytyy ainakin Villonin teoksesta Testamentti. O 1974. Runo on suomeksi Ballaadi menneen ajan naisista. Tuo Veijo Meren suomentama teos näyttää löytyvän Mäntsälän pääkirjaston varastosta.
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta…
