Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Ehkäpä kannattaisi ensin keskustella oman ohjaajan kanssa asiasta. Virtuaalikirjastopalvelut kehittyvät koko ajan. Siinä olisi ajankohtainen aihe, jota voisit tutkia. Voisit myös miettiä mitkä perinteisen kirjastopalvelun eri sektorit kiinostavat sinua. Kannattaisi myös seurata mitä alalta kirjoitetaan esim. Kirjastolehden sivuilla.
Keravan kaupunginkirjastolla, kuten ei muidenkaan kuntien kirjastoilla, ole omaa kuvapankkia. Monilla kaupungeilla sen sijaan on. Tässä muutamien sivustoja:
http://www.aineistohotelli.com/helsinginkaupunki/
http://www.tampere.fi/kulttuuripaakaupunki/kuvapankki/index.html
http://www.opiferum.com/~hmlkaupunki/
Siilinjärven oman kunnankirjaston aineistotietokannan kautta löytyy paljon jooga-aiheisia kirjoja. Kirjoita asiasanat/aihe-ruutuun jooga, niin saat kirjojen nimet.
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Kirjaston asiakkailla on pääsy Aleksi-artikkelitietokantaan, josta löytyy runsaasti artikkeleita joogasta. Tieteellisempää tietoa löydät yliopistokirjastojen Linnea-tietokannasta, jota voit käyttää myös kirjastossa.
http://www.siilinjarvi.fi/kirjasto/tietokannat.php
Joogaa on monenlaista. Näiltä sivuilta löydät joidenkin ryhmien suosittelemia lähteitä:
http://www.jooga.org/
http://www.joogaliitto.fi/
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Verna on latinasta johdettu nimi (verna, vernus = keväinen), joka on saanut alkunsa Sakari Topeliuksen tuotannosta - rouva Verna Snellmanin (o.s. Donner, s.1888) äiti oli Topeliuksen ihailija. Runokertomukset Pikku Vernasta ja Verna Roosasta löytyvät Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjasta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006…
Martti Lindqvistin ajatus on hänen kirjassaan Pidot peilisalissa. 1989, s. 10. Teksti on suorasanaista, luvun nimi on Paluu, se on noin sivun mittainen:
..."riittävän pitkälle mentyäni tuli tuttu vastaan. Se oli mies, kodistaan vaeltamaan lähtenyt, joka huvittavalla tavalla muistuuti minua. Huvittuneisuus kuitenkin muuttui kivuksi huomatessani, että vastaantulija todella olin minä. Se oli kohtaamisista kaikkein vaikein..."
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Aino-aineistotietokannasta www.turku.fi/aino
aiheesta asiasanoilla ”raskaus” ja ”masennus” muutamia teoksia, esimerkiksi Väisänen, Leena: Raskaus muuttaa naisen mieltä ja maailmaa (2001) ja Nicolson, Paula: Post-natal depression: psychology, science and the transition to motherhood (1998). Myös Anna-Leena Härkösen omaelämäkerrallinen kirja Heikosti positiivinen (2001) käsittelee asiaa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voit kirjaston koneilla tehdä hakuja Aleksi-artikkelitietokannasta.
Etsittäessä hakusanoilla ”raskaus” ja ”mielenterveyshäiriöt” löytyy mm. artikkelit Tuula De Rita: "Raskaus herkistää ja hämmentää : elämysmatka vailla paluulippua" (Vauva 2002, nro 4, s. 30-33) ja Tuija Manneri: "…
IBAN-tilinumero on kansainvälinen tilinumero, jonka nimi tulee sanoista International Bank Account Number. Se on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien ja tulee pakolliseksi kansainvälisessä maksuliikenteessä vuoden 2007 alussa. IBAN-tilinumeron muodostumisesta ja tietoa sen käytöstä löytyy useiden pankkien ja muiden tahojen nettisivuilta. Tässä muutamia:
Nordean IBAN-sivu:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=706334
Suomen pankin IBAN-sivu: http://www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat/3.4_Maksujarjestelmat/3.4.3_K…
Englanninkielinen, ECBS:n IBAN sivusto, jossa esimerkiksi virallinen IBAN-esite (IBAN leaflet): http://www.ecbs.org/iban.htm
Euroopan unionin IBAN-sivut:
http://europa.eu.int/youreurope/nav/fi/citizens/guides/iban/fi.…
Lapin maakuntakirjaston Lappi-osaston kokoelmista ja tiedonlähteistä löytyy jonkin verran norjankielistä aineistoa Lyngenin alueen elinkeinojen historiasta, myös kalastuksesta vanhempina aikoina, jotain 1930-lukuunkin liittyvää.
Ainoa vastaantullut suomenkielinen lähde, jossa aiheesta kerrotaan vähän, on Samuli Paulaharjun Ruijan suomalaisia (1928).
Norjankielistä kirjallisuutta:
Lyngen regionhistorie, bd. 2, 2004
Larsen, Emil: Lyngen bygdebok, del 2, 1980 (s. 550-582)
Her bor mitt folk : en bildfortelling fra gamle Lyngen,
1986 (s. 45-58).
Sana käärti esiintyy esim. Helsingin Konalan kaupunginosan kadunnimessä Käärtipolku - Gärdesstigen
Alueen kadunnimistö on pitkälti vanhan suomalaisen maatalous- ja maanviljelyssanaston inspiroimaa, varmaan siksi että, osa alueesta säilytti melko pitkään maanviljelysalueen luonteen. Ensimmäisen asemakaavansa kadunnimineen Konala sai v. 1949.
Sana käärti on suomalainen kansanomainen lainamuoto ruotsin sanasta gärde (keto, pelto, vainio).
Lähde : Helsingin kadunnimet. 1992.
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
