Pasi on suomalainen lyhentymä Basilius-nimestä. Basilius (kreikaksi 'kuninkaallinen') on usean pyhimyksen nimi, joista tunnetuin oli kirkkoisä Basilius Suuri (kuoli vuonna 379), joka laati itäisen kirkon merkittävimmän luostarisäännöksen. Nimen tavallisin lyhentymä eri maissa on Basil, joka tosin voi tulla muistakin samanalkuisista nimistä kuten Basilides tai Basiliscus. Venäläinen muunnos on Vasili. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on kreikkalaisessa asussa Basileios.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Eelis merkitsee alkuaan samaa kuin heprean nimi Elisa: 'Jumalani on pelastus'. Elisa oli profeetta (n.850-795 eKr.), toisen vanhan profeetan Eliaan opetuslapsi. Meillä Suomessa Eliisa poistettiin almanakasta 1929, koska jäljelle jäi Elias, johon Eelis sittemmin liitettiin. Lisäksi Eliisa käsitetään meillä enemmän naisen kuin miehen nimeksi. Eeliksestä kehittyneitä muita muotoja ovat mm. Eeli ja Eljas.
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto. Lennart on ruotsalainen muunnos Leonardista. Saamelaisessa almanakassa vastaava nimi on Lenne. Leonard (muinaissaksassa 'rohkea leijona') oli katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen nimi. Suojeluspyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet mm. vangit ja monet maataloudesta elantonsa…
Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Hanna tulee heprean sanasta hannah, armo. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, joka koki saamansa pojan Jumalan erityisen armon osoituksena.
Uudessa testamentissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, joka oli Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne ympärileikattavaksi. Nimi on merkitykseltään sama kuin Johanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Nooa(hepr. lepo, lohdutus, keventää mieltä) Vanhassa testamentissa hurskas ja oikeamielinen mies, joka Jumalan kehotuksesta rakensi suuren arkin ja pelastui perheineen vedenpaisumuksen aiheuttamalta tuholta.(Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Laulu löytyy nimellä Synnyinseutu (Old folks at home) Ahti Sonnisen koulun musiikkikirjasta Sonninen - Räisänen - Naukkarinen: Laulan ja soitan: koulun musiikkikirja. 12. painos. 1969. sekä teoksesta Musiikki 7-9. 1978. nimellä Joutsenvirralla (Swanee river).
Kappaleessa on kolme säkeistöä. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi.
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma…
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) ilmoitetaan tämän juhlarahan arviohinnaksi 10-12 euroa sen kunnosta riippuen. Teoksessa korostetaan, että arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Vuoden 2006 Standard Catalog of World Coins –teoksessa ilmoitetaan juhlarahan hinnaksi 3-7 euroa kunnosta riippuen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil.…
Aamos on heprean 'taakan, kuorman kantaja'. Aamos oli Vanhan testamentin profeetta. Nimi on ollut meillä almanakassa 1600-luvulta alkaen vuoteen 1907. Kansank. Aappa, Ape, Amos, Amo, Ami, Mosse ja Mossi.
Nimi on ortodoksien kalenterissa. Profeetta Aamoksen muistopäivää vietetään 15.6. Ortodoksisessa perinteessa ei siis juhlita tavallista länsimaista nimipäivää. (Tietoa enemmän osoitteessa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm)
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Tietoa espanjalaisesta perinne- ja taidemusiikista ja niiden vaikutteista ja historiasta löytyy seuraavalta nettisivulta:
http://www.tribalsmile.com/music/article_37.shtml
ja seuraavista teoksista. Teokset löytyvät HelMet-kirjaston aineistohausta. http://www.helmet.fi
Syvä laulu / Juha Varto & Hakim Attar (2006) 952-5503-18-6
Song of the Outcasts : an Introduction to Flamenco / by Robin Totton (2003) 1-57467-080-8
Flamenco / Katja Lindroos, Matti Helariutta, Outi Böök, Markku Huotari, Anna Niinimäki (1999) 951-578-643-6
Flamenco deep song / Timothy Mitchell (1994) 0-300-06001-7
Spanish music in the twentieth century / Tomás Marco ; Translated by Cola Franzen (1993) 0-674-83102-0
Music in the Modern Age / Edited by F. W. Sternfeld (…
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,…
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/…
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
