Monet kirjastot ovat digitoineet vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita teoksia ja ne löytyvät verkosta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto (http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi/pelastakirja/verkkokirjasto.php ) sisältää Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvia arvoteoksia. Oulun kaupunginkirjaston Oulun Arkki (http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/ ) esittelee Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja pienpainatteita ja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto on digitoinut Keski-Suomea käsittelevää historiallista aineistoa (http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/index.htm ).
Myös muut kuin kirjastot tarjoavat netissä luettavia teoksia (mm. Gutenberg-projekti (http://www.gutenberg.org/browse/…
Väntti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Se esiintyy ilmeisesti vain sukunimissä Väntti, Vänttilä ja Vänttinen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo, että nimi on mahdollisesti yhdistettävissä etunimiin Vincentius tai Eventius tai saksalaisperäisiin miehennimiin Wende ja Windo.
Liekehtivät vuodet eivät ole kirjasarja. Kirjaa on julkaistu yhtenä sidoksena ja kahtena sidoksena. Yhtenä sidoksena se käsittää yli 700 sivua. Catherina Cooksonilla on kyllä myös olemassa kirjasarjoja, mutta tämä ei siis kuulu niihin.
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://tria.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=loca…
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Laulun ”Pikkuoravien kuuraketti” sävelsi Stephen Foster, sovitti Jaakko Salo ja suomeksi sanoitti Saukki (Sauvo Puhtila), Laulun sanat löytyvät mm. laulukirjoista Lasten oma toivelaulukirja, toim. Virpi Kari, Hki 2007; Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja, toim. Virpi Kari, Hki 2000 ja Musiikin aika:Yläaste 1, Esa- Markku Juutilainen, Tapio Kukkula, 5.p.Porvoo 2000.
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen…
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007.…
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Valitettavasti kirjastoista Reposen Hautasi on Odessassa löytyy vain kirjana. Saatavuustiedot Helmetistä http://www.helmet.fi
Yleisradion tallennemyynnistä ei teosta äänikirjana löydy http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Tallennemyynnin kohdassa "Usein kysyttyä" on selvitetty millä perusteilla tallennevalinnat tehdään.
Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan…
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston…
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Sanalle kekkeruusi löytyy selitys seuraavasta kirjasta:
Hannu Hyttinen: Pipa päässä rotvallir reunalla : taskusanakirja tampere-suomi (1995)
kekkeruusi - hepsankeikka t. muuten epäluotettava t. häilyväinen henkilö t. kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa…
Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon tai vanhentuneen tiedon vuoksi. Itiökasvit värikuvina on edelleen käypä ja lainattu teos aiheesta, josta kaiken kaikkiaan on ilmestynyt melko vähän kirjallisuutta.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista. Antikvaaristen kirjakauppojen Internetosoitteita löytyy kätevästi Makupalojen hakemiston kautta www.makupalat.fi > Taiteet > Kirjallisuus > Kustantajat, kirjakaupat > Antikvariaatteja, käytettyjä kirjoja.
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,…
Pentti Lempiäisen kirjan "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (WSOY 1989) mukaan Jarna on suhteellisen uusi, vasta 60-luvulla yleistynyt nimi. Kirjoittajan mukaan nimi voi ttodellakin olla naispuolinen muunnos Jarno-nimestä, joka puolestaan on muunnelma nimestä Jeremia. Jeremia käännettynä tarkoittaa Jumala korottaa tai Jumala avaa sydämen.
Muistikuvanne Laineen perheestä on aivan oikea.Kalevi Kalemaan kirjoittamassa Edvin Laineen elämäkerrassa(KALEMAA, Kalevi: Edvin Laine : sisulla ja tunteella,WSOY, 2003,ISBN 951-0-28320-7) on tietoa tyttären nimestä.
Lainaus 1:" Mirjam oli varma, että hänen toinen lapsensa olisi poika, ja hän oli ristinyt sen mielessään Jarmoksi."
Perheeseen syntyikin tyttö eikä vanhemilla ollutkaan nimeä valmiina, jolloin…