Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Bobby and Jackie -A love story kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Myöskään Caroline Kennedyn tämän syksyisen kirjan suomentamisesta ei vielä ole tiedotettu.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei mainitse suoraan sukunimeä ”Ritanotko”, mutta siellä kerrotaan, että ”Rita”-alkuisten sukunimien taustalla olisi ’loukkupyydystä’ merkitsevä sana ”rita”. Se on mahdollisesti esiintynyt aluksi talon- tai muun paikan nimenä. Tämä selitys on esimerkiksi sukunimen ”Ritaniemi” taustalla, ja ”Ritanotko” kuulostaisi samantapaiselta. Kaakkois-Suomessa esiintyvät ”Rita”-alkuiset nimet saattavat juontaa juurensa nimeen ”Risto”. ”Ritala”-nimi saattaa pohjautua sanaan ”ritari”, joskin se tuntuisi minusta epätodennäköisemmältä alkuperältä tässä yhteydessä.
Aivan tarkkaan ei siis ole mahdollista sanoa jonkin tietyn sukunimen etymologiaa, mutta toivottavasti noista arveluista on apua.…
Kyseistä kirjaa ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista, mutta sitä olisi saatavilla Opiskelijakirjastosta. Opiskelijakirjaston käyttämiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjasto sijaitsee Helsingin keskustassa, ja tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html.
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa…
Joensuun seutukirjaston Jokunen -kokoelmatietokannasta löytyivät seuraavat intenetin käyttöä ja käyttötapoja käsittelevät teokset:
Internetin käytön muutokset : tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 : tutkimuksen tuloksia,Tilastokeskus, 2009
Parjo, Lea: Tieto- ja viestintätekniikka arjessa : haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007, Tilastokeskus, 2008
Joensuu, Mika: Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2007
Nurmela, Juha: Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Tilastokeskus, 2007
Vertaiset verkossa : nettiäidit virtuaalihiekkalaatikolla / Terttu Munnukka, Irma Kiikkala ja Katri Valkama Teoksessa: Vapaaehtoistoiminta :…
Seuraavassa netistä löytyneestä artikkelissa kerrotaan tarkasti kirjojen säilytyslämpötilasta ja kosteudesta:
http://archives.alabama.gov/officials/cleanbooks04.pdf .
Museoviraston sivuilla mainitaan, että paras paikka kirjoille on auringonvalolta suojattu tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja kosteus noin 50 %. http://www.nba.fi/fi/vanhatkirjat .
http://dlis.dos.state.fl.us/archives/preservation/books/index.cfm
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu.
Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat:
Elämä on pelastettava (1950)
Elämän malja (1956)
Floridan valtiatar (1963)
Hellät kädet (1954)
Huomispäivän ihme (1976)
Kiitän sinua elämästäni (1951)
Kirurgin omatunto (1972)
Kiusausten saari (1969)
Kruunu ja risti (1970)
Kukkiva orjantappura (1959)
Kulkutauti (1961)
Kultainen saari (1962)
Lentolääkäri (1961)
Liekehtivä maa (1958)
Lorena (1960)
Lähtölaskenta (1971)
Lääkäri vaarallisella tiellä (1984)
Lääkärien vaimot (1968)…
Voit soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainasi. Vaasan kaupunginkirjaston lainojen uusintanumero on 06-3253542. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse, joten sen saadaksesi sinun on käytävä kirjastossa ja salasanaa vaihdettaessa on todistettava henkilöllisyytensä.
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Vastaamista olisi helpottanut, jos olisit kertonut, mihin kysymyksesi liittyy. Olisikohan kyseessä esimerkiksi biologian koulutehtävä? Oletko ensinnäkin selvillä siitä, mikä on populaatio?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
populaatio:
1. väestö.
2. biol. määräalueella elävä saman lajin yksilöiden joukko.
3. tilastot. perusjoukko.
Jos nyt oletetaan, että on kyse biologiasta, sinulla pitäisi varmaankin olla tiedossa jokin tietty eliölaji ja sen populaatio jollakin tietyllä alueella. Se, mitä sinun on tarkoitus saada selville, riippuu tehtävänannosta. Todennäköisesti sinun pitäisi tutkia esimerkiksi kyseisen eliön esiintymistiehyttä, yksilömäärää, menestymistä, elämänkaarta ynnä muita kyseiseen populaatioon liittyviä muuttujia…
Tarkoitatko DVD:tä ”Seilissä”, joka kertoo Vartiaisen levyn tekemisestä ja sisältää konserttitaltiointeja? Näyttää valitettavasti siltä, ettei tuota DVD:tä ole tällä hetkellä missään Suomen kirjastossa, vaikka se on kaupoissa myytävänä. Kirjastot tarvitsevat DVD-levyille erityisen lainauslisenssin, jotta niitä voi laillisesta lainata asiakkaille. Saattaa hyvinkin olla, ettei julkaisijalta ole tuota lisenssiä toistaiseksi herunut, koska ainakaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästäkään Vartiaisen DVD:tä ei löydy.
Det har inte hittats en dikt som börjar exakt så. Kunde den vara nogåndera av de här:
- Artur Lundkvist, Emigranter. Den börjar: ”De kom från karga bygder…” (diktsamlingen Vit man, 1932
- J. L. Runeberg, Högt bland Saarijärvis moar börjar ” Högt bland Saarijärvis moar bodde
bonden Paavo på ett frostigt hemman,…” (Dikter, 1830):
http://runeberg.org/runeberg/0_15_25.html
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
