Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa…
Sukunimi Vartiainen sisältänee tekijänimityksen 'vartija'. Se on voinut olla alunperin lisänimi, joka on annettu yhteiskunnallisen toimen haltijalle (kirkonvartija, kylänvartija, rajavartija, lainajyvästöjen vartija jne.), ja tämä vartia ~ vartija -lisänimi on sitten kehittynyt sukunimeksi. On myös arveltu, että nimiin Vartia ja Vartiainen sisältyy germaanista nimiainesta (vrt. henkilönnimet Wardo, Wardu, Wardus, Warto). - Nimeä ja sen varhaisia muotoja esiintyy jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Harald Olausenin Paavo on kova jätkä on aivan uusi kirja, julkaistu siis 2012. Kotkan kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Koska kirja on tämän vuoden kirja, en usko että kirja olisi hankittu ja poistettu samantien. Luultavasti sitä ei ole tilattu sinne lainkaan.
Voit ottaa yhteyttä Kotkan kirjastoon hankinnasta vastaavalle kirjastonhoitajalle Tarja Mäkiselle (tarja.makinen@kotka.fi tai puh. (05)234 4876) ja pyytää häntä hankkimaan kirja myös Kotkan kirjastoon.
Hankintaehdotuksen voi tehdä myös Kyyti.fi -sivun lomakkeella http://www.kyyti.fi/node/234
Kirjaa on muissa Kymenlaakson kirjastoissa viisi kappaletta. Jos se ei ole lähimmässä kirjastossa paikalla niin voi tehdä varauksen (maksu 1€) ja kirja toimitetaan asiakkaan haluamaan kirjstoon…
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,…
Kokkolan kaupunginkirjasto on hakenut laitteistoon hankintaan avustusta. Odotamme päätöstä. Toiveenamme on, että saisimme palvelun käyttöön syksyllä 2012.
VHS-kasettien digitointiin täytyy varata aika etukäteen. Alla on linkki Myllypuron mediakirjaston yhteystietoihin.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista myös Pasilan kirjastossa. Toisesta linkistä löydät yhteystiedot Pasilan kirjaston lehtiosastolle, jonka yhteydessä digitointipiste sijaitsee.
http://www.lib.hel.fi/Page/96b70ce8-753e-4713-8ed9-18100cc94bb2.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietokoneet/
Jos lainasitte teokset lainausautomaatilla voi olla että säde ei lukenutkaan viivakoodia, siinä tapauksessa ette saaneet kuittiakaan niistä lainoista joita säde ei lukenut. Jos virkailija avusti lainojen rekisteröinnissä voi olla että virkailijalle tapahtui inhimillinen erehdys, mutta silloinkaan ette ole saaneet kuittia rekisteröimättömistä lainoista.
Jos kuitin mukaan olette lainanneet teokset, jotka eivät enää näy lainoina asiakastiedoissa vaikka lainat yhä ovat teillä, se olisi yllättävää. Semmoisesta virheestä lainausjärjestelmässämme en ole aiemmin kuullut.
Pyydämme ottamaan yhteyden lähikirjastoon jotta teillä olevat teokset saadaan rekisteröityä lainoiksi.
Valitettavasti Puumies-lehti ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston yksikköön. Sen sijaan lehti tulee Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastoon. Kirjaston osoite on Viikinkaari 11 A. Kirjasto on auki maanantaista perjantaihin 8-20, lauantaisin 10-16.
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla…
Geologia.fi –nettisivuilla http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Ite… on tietoa Perusgeologiasta. Sieltä löytyy kohta Laattatektoniikka johon kysymyksen asia liittyy. Valtameren keskiselänteellä laatat erkanevat toisistaan ja kun altapäin kohoaa jatkuvasti uutta sulaa kiviainesta eli magmaa ylöspäin niin laattojen väliin ei pääse syntymään vajoamaa, katso kuvaa kohdassa Erkaneminen. Sen sijaan kun merellinen laatta työntyy mantereellisen laatan alle syntyy rannikolle syvänmeren vajoama, katso kuvat kohdassa Suduktio. Myös merelliset laatat voivat törmätä toisiinsa jolloin syntyy hyvin syvä vajoama kuten Mariaanien hauta Tyynellä valtamerellä. Vastaaja on Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetista (kaunis Elisabet).Vanhassa testamentissa esiintyy nimi Eliseba, joka tarkoittaa hepreaksi Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Uudessa testamentissa Johannes Kastajan äidin nimi on Elisabet. Katolisessa kirkossa on useita Elisabet-nimisiä pyhimyksiä. Monissa kuninkaallisissa suvuissa nimi on myös ollut käytössä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
hei,
Roope-sedän autonkuljettajan nimi on Virtanen. Varhaisimmissa sarjoissa autonkuljettajana on toiminut Aalto. Tieto löytyy nettisivulta http://www.akuankka.fi
Terveisin
Salon kaupunginkirjasto
Pääkirjasto
Marja Leskinen
Puh: 02 778 4970
http://www.salo.fi/kirjasto
TV-sarjojen asiasanana käytetään sanaa sarjaohjelmat. Sitä kannattaa siis käyttää hakusanana. Haku on täydellisempi, jos voit vielä rajata haun materiaalitunnuksella. Siis rajata haun koskemaan vain DVD-levyjä, BD-levyjä tai videoita.
Käsiohjelmia ei ole kirjastoissa lainattavana. Eri teatterien käsiohjemia on kerätty Kansalliskirjastoston pienpainatekokoelmaan. Teatteriohjelmat voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Tarvittaessa niitä voi tietysti myös kopioida.
Tietoa Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/pienpaina…
