Digitointistudio sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa.Studion voi varata käyttöönsä korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan kirjaston toisen kerroksen palvelutiskiltä tai puhelimitse numeroista 044 701 5822 tai 044 701 5832.
Lisätietoja: http://www.pori.fi/kirjasto/digitointistudio.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,…
Olli Valkonen on yhdessä Hans Eklundin kanssa kirjoittanut 1993 Otavan julkaiseman 112-sivuisen kirjan nimeltä Tuomas von Boehm. Kirjassa kuvataan hänen elämänsä ja taiteensa vaiheita. Kirjassa on myös kuvia hänen töistään.
Raaseporin kaupungin Tammisaaren kirjastosta kerrottiin, että palvelussa on ollut ongelmia muutamana päivänä, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon, jos ongelmat yhä jatkuvat. Yhteystiedot Raaseporin kirjastoihin löytyvät täältä:
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto/kontakt-och-oppethallning
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista…
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers…
Joulukalenterissa esitettyjä lauluja ei ole levytetty. Satu on julkaistu kirjana sekä äänikirjana, jolle kirjan tarinat on luettu. Äänikirjan on julkaissut Lasten parhaat-kirjakerho v. 2006.
Lasten kehitys –hakusanalla löytää varmasti Helmet-hausta parhaat lähteet aiheestasi.Tuloksena on useamman sadan kirjan ja muun materiaalin luettelo, jota voi jonkin verran karsia esim. kielen mukaan. Alla on joitakin yleisluonteisia kirjoja, joista toivottavasti on sinulle iloa ja hyötyä:
- Mitä jokaisen äidin täytyy tietää lapsensa ensimmäisestä ikävuodesta / [Penny Preston (2010)
- Lasten kanssa : ensimmäinen vuosi / Katerina Janouch (2010)
- Kotineuvola : terveys syntymästä kouluikään / Elina Hermanson (2012)
- From birth to sixteen : children's health, social, emotional, and linguistic development / Helen Cowie (2012)
- Vauva : ihmeellinen tarina elämän kahdesta ensimmäisestä vuodesta / Desmond Morris (2008)
Mannerheimin…
Voisikohan kyseessä olla Mirjam Lohen teos nimeltä Nuttu (Teos, 2008)?
Kannessa ainakin on tyttö vaaleanpunaisessa mekossa ja kuvauskin kuulostaisi vähän siltä mitä etsit. Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on kuva kirjan kannesta ja kuvaus juonesta: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2008-syksy/nuttu.html
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote…
Vanhaksi mennyttä korttia ei voi päivittää netissä, vaan sinun pitää käydä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa ja esittää valokuvallinen henkilötodistus. Mikäli olet 15-17 -vuotias, riittää henkilötodistukseksi kuvaton Kela-kortti. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat kortilleen takaajan.
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Soitin asian tiimoilta Rakennustietosäätiöön. He tarkistivat asian kirjasta nimeltä Rakentamisen piirustusmerkintöjä, jossa on kaikki määritellyt merkit. Valitettavasti pyöröoville ei siitä löytynyt erillistä merkkiä. Jos haluat tutkia kirjaa itse, sitä on lainattavana HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1880595
Mahdollisesti myös tästä kirjasta voi olla apua:
Talonrakentajan käsikirja. 10 : Piirustusmerkinnät rakennuspiirustuksissa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1944263
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (…
