HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei !
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä lukee, että laina-aikaa ei voi lisätä, jos aineistosta (kirjat yms) on varauksia. Eli teidän tapauksessanne pitää valitettavasti tyytyä neljään viikkoon. Kannattaa kyllä tarkistaa viimeisenä palautuspäivänä, josko varaukset olivat poistuneet, eli varaaja olisi saanut teoksen jonkun muun kirjaston kappaleen.
Ainakin seuraavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kokoustiloja vuokrattavana: Pasila, Kirjasto Kymppi, Itäkeskus, Vuosaari, Tikkurila, Entresse, Sello.
Lisäksi Helsingin kulttuurikeskuksen hallinnoimissa taloissa (Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo) on kokoustiloja varsin edullisesti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Kokoustila
Ainakin seuraavissa teoksissa käsitellään Israelin valtion syntyä tai sen alkuvaiheita:
Uris, Leon: Exodus
Uris, Leon: Hadzi
Wouk, Herman: The Hope
Thoene, Bodie: Israel –kronikka, osat 1-6
Abulhawa, Susan: Jeninin aamut
Magnus, Jörgen-Ulv: Täytetty lupaus
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tästä laulusta ole julkaistu nuottia. Ainakaan sellaista ei löydy kirjastojen kokoelmista eikä suomalaisen musiikin bibliografiasta eli Viola-tietokannasta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos kyse on vuoden 1956 markan arvosta numismaattisessa mielessä, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013 -luettelon mukaan ainoastaan virheettömillä, täysin leimakiiltoisilla 1 markan kolikoilla on keräilyarvoa (1-1,50 €). Markat, joiden vuosiluvun 9 ja 6 ovat pidennettyjä ja teräväkärkisiä, ovat euron arvoisia, kun taas ne, joissa on normaali vuosiluku, ovat arvoltaan 1,50. Kummankaan mallin kolikoita ei ole noteerattu lainkaan alemmissa kuntoluokissa.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan rahan arvoa, Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvokertoimella voidaan muuntaa markat euroiksi (ja päinvastoin).
http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html
Kun halutun vuoden rahaa muunnetaan nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon…
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Kysyjän mielikuva on oikea, laulun "Kun tuuli nousee" käännös (Kari Tuomisaari) on tehty Jevgeni Jevtušenkon alkuperäistekstin pohjalta ja Arno Babadžanjanin sävelmään. Venäjäksi laulun nimi on Чёртово Колесо (Tšjortovo koleso eli Maailmanpyörä). Venäjällä laulua ovat esittäneet monetkin laulajat, mutta ainakin Muslim Magomajevin versio (löytyy esimerkiksi täältä: http://video.yandex.ru/search?text=%D0%A7%D1%91%D1%80%D1%82%D0%BE%D0%B2…) on ollut suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Ideaansa valokuvakirjasta voi tarjota periaatteessa aika monille isoille kustantajille ja pienkustantajille. Riippuu vähän minkä aiheisia kuvasi ovat. Lista kustantajista ja heidän kustannusaloistaan löytyy mm. täältä: http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/ . Sieltä pääsee myös kustantajien omille sivuille. Sellaiset kustantajat kuin Maahenki ja Mäntykustannus ilmoittavat, että he kustantavat taide- ja luontokirjoja ja kuvateoksia. Puhtaasti vain valokuvakirjoja tekevä kustantamo on Musta taide http://www.mustataide.fi/ , jonne voi lähettää kirjaideansa.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura…
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida…
