Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
Sir Walter Scottin nimiin pantu sananparsi esiintyy siellä täällä englanninkielisillä sivuilla, ja onpa yksi havainto suomeksikin.
Walter Scottin historiallisessa romaanissa Redgauntlet (1824) Alan Fairford kirjoittaa kirjeessään Darsie Latimerille:
"What says my father's proverb? 'Look to a gown of gold, and you will at least get a sleeve of it.'"
Romaanin henkilö siis siteeraa "isänsä sananlaskua" viitaten näin kenties kansanperinteessä esiintyneeseen sananlaskuun.
Tätä Scottin romaania ei ole suomennettu. Englanniksi siitä on julkaistu myös vapaasti luettavia sähköisiä versioita, esimerkiksi Gutenberg-projektissa sekä Edinburgin yliopiston Walter Scott -sivustolla. Teos löytyy alkukielellä myös kirjastoista Suomessa.
Vastauksessa…
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Deborah Harknessin Lumottu-teoksen kustantajalta kerrottiin, että Shadow of night -teosta ei valitettavasti julkaista suomeksi. Syyksi kerrottiin se, että sarjan ensimmäinen osa ei löytänyt tarpeeksi suomalaisia lukijoita.
Lähde:
WSOY
Runo on Satu Salminiityn. Se alkaa näin: "Olet lapsellinen kuin tuuli". Keskellä runoa on säe "Pian päivän korut kilahtavat lippaaseen", ja runon keskellä ja lopussa säe "juodaan voittajien juomaa".
Runo on alkusäkeittensä mukaan nimeltään Olet lapsellinen kuin tuuli. Se löytyy Salminiityn runokokoelmasta Raottuvien ovien valo (1989).
Hieman vaikea neuvoa näin etänä, mutta kokeile vielä tätä: kun olet klikannut jotain haluamaasi lehteä siihen asti, että tulee valintanappi 'start reading' paina vielä sitä. Avautuvan näkymän ylälaidassa pitäisi nyt olla otsikko 'oma kirjasto'. Samalla sivulla ohjelma kylläkin kysyy taas kirjautumistietojasi, mutta älä välitä niistä, vaan klikkaa tuota ylhäällä olevaa 'oma kirjasto' -kohtaa. Sinne menevät kaikki valitsemasi lehdet ja vain siellä voit niitä lukea. Jos et saa Ziniotasi toimimaan, vieraile lähikirjastossasi, jossa sinua autetaan.
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Ainakin Klaus Simonin tekemä sovitus yhtyeelle tai kamariorkesterille on saatavana esitysmateriaalina (Universal Edition), mutta ilmeisesti tässä vaiheessa vain vuokralle. Tätä asiaa kannattaa tiedustella nuottikaupasta (esim. ostinato.fi tai http://www.f-musiikki.fi).
Sovituksen ensiesitys oli toukokuussa 2013 (Oxford University Sinfonietta), mutta en ainakaan löytänyt kaupallista levytystä. Todennäköisesti se markkinoille jossain vaiheessa tulee, mutta tässä vaiheessa täytynee odotella.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Etikettien kuvia löytyy satunnaisesti mm. käyttögrafiikkaa esittelevistä teoksista, joiden kirjastoluokka on 75.13. Olutta käsittelevät teokset löytyvät luokista 68.27 sekä 67.73. Enimmäkseen näissä teoksissa on kyse ulkomaisista olutmerkeistä.
Olutaiheisia teoksia joista löytyy kuvia etiketeistä ja mainoksista (enimmäkseen etiketeistä) kattavammin:
- Tikkanen, Unto: Suomalaisen olutkirja (1999)
- Ylänne, Kari: Olutta! (2008)
- Valta, Tuija: Olvi vuodesta 1878 (1998)
- Ölboken, toim. Tim Hampson (2010)
- Kenning, David: Maailman oluet (2012)
- Strömberg, Jari: Suomalainen olutkirja (1989)
Seppo Bonsdorffin teos "Suomen panimot: matrikkeli portteri-, olut ja sahtipaninoista 1756-1996" (1997) sisältää myös etikettejä. Maailmanlaajuisesti…
Suosittelen Johan Bargumin romaania Syyspurjehdus. Kirja on samanaikaisesti sekä kevytlukuinen että syvällinen. Siinä ei ole seksiä eikä väkivaltaa. Yhteiskuntapoliittinen se ei kylläkään ole. Siinä on pikemminkin kyse ihmissuhteista. Kirja on julkaistu vuonna 2012, joten sitä varmaankin saa vielä kaupoista. Tämä voisi olla sopiva lahjakirja 60-vuotiaalle miehelle (ja muillekin).
Kirjailija V. A. Koskenniemeltä on julkaistu seuraavat runokokoelmat tai runoelmat:
Runokokoelmat:
Runoja. 1906.
Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
Uusia runoja. 1924.
Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
Syksyn siivet. Runoja 1949.
Runoelmat:
Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.
Lähde: Oulun kaupunginkirjasto: Kirjailijat Oulussa:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/koskenniemi/teosl.htm
Näissä teoksissa ei täsmälleen kysymäsi nimisiä runoja ollut…
Valitettavasti kirjaston palautusohjelmassakin voi joskus sattua myös inhimillisiä virheitä eikä laina kirjaudukaan palautetuksi. Jos asiakas saa muistutuksen palauttamastaan aineistosta, kannattaa ottaa yhteys heti kirjastoon. Tällöin kirja löytyy hyllystä, virhe korjataan ja aiheettomat maksut poistetaan. Jos kirjaa ei kirjaston hyllystä löydy eikä se ole mennyt toiselle asiakkaallekaan lainaan, uusimme lainat ja yritämme selvittää asian yksityiskohtia yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännön kokemus on osoittanut, että kirjat kuitenkin useimmiten ennen pitkää löytyvät asiakkaan kätköistä. Yksittäiset epäselvät, joskin harvinaiset, ratkaisemattomat tapaukset pyrimme selvittämään tapauskohtaisesti ja asiakasystävällisesti.
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat…
Tämä Mika Toivasen sävellys on levytetty alunperin Sillanpään albumille "Onnenetsijä" (1999), mutta se löytyy myös kokoelmilta "Kaikkien aikojen parhaat" (2013) ja "Parhaat" (2005).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymys on laaja. Kehitysvammaisuus voi olla ymmärryskyvyn tasolla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa / syvää. Ymmärryskyky vaikuttaa henkilön psyko-sosiaaliseen toimintakykyyn ja henkilön keinoihin olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Viriketoiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kehitysvammaisen henkilön ikä, persoonallisuus ja henkilökohtaiset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä millä tavalla hän kommunikoi: puhuuko henkilö vai kommunikoiko hän eleiden ja ilmeiden avulla tai käyttääkö hän jotakin puhetta korvaavaa/ tukevaa kommunikaatiomenetelmää. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen on toiminnan kivijalka. Jos viriketoimintaa tarjotaan ryhmälle, on hyvä, jos ohjaajalla on etukäteiskäsitys…
Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Tässä vinkkejä kollegoilta: Ninjamangustit -sarjassa (Jones, Gareth P.) on kung fu-juttuja. Sarjassa on ilmestynyt pari kir-jaa: Apinan silmä ja Skorpionin klaani.
Aleksi Delikouraksen FatalNinja - sarjan kirjat käsittelevät kamppailulajeja. Sarjassa on ilmestynyt Soturioppilas, Varjosoturi ja Soturikaste. Kannattaa tarkistaa, sopiiko vai onko poika liian nuori.
Lisäksi fantasiakirjoja Said, S. F. Varjak Käpälä ja Varjak Käpälä, lainsuojaton.
