Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_…
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy Lappeenrantalainen-lehdet vuodesta 1964 alkaen. Lehdet ovat paperimuodossa ja kuuluvat alueelliseen Carelica-kokoelmaan. Carelica-kokoelma on arkistokokoelma, joten siitä ei anneta kotilainoja. Aineiston saa kuitenkin kirjastoissa luettavaksi, ja lehdistä voi pyytää kopioita.
Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Lari (13.7.) on tullut almanakkaan vuonna 1973, ja se on muunnos monista nimistä, esim. latinalaisesta pyhimyksen nimestä Laurentius, joka on muuntunut Lauriksi 1858 ja sittemmin Lariksi. Se on saattanut lyhentyä myös Lasaruksesta tai Ilarin ja Ilarionin kantanimestä Hilarius, Hilarion tai Hilarios. Lari –nimi on käytössä noin 1700 suomalaisella. Lari-sana tarkoittaa Georgiassa aarretta tai omaisuutta ja on maan rahayksikkö. Lähteet mm. Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007), Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005), Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Alla suomalaisten kirjailijoiden lyhyitä kaunokirjallisia kirjoja. Ne ovat kaikki proosaa, runojen ja näytelmien joukosta löytyy runsaasti lisää. Kirjaluettelo on syntynyt Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston hyllyjä selaamalla, eli monia muitakin kirjoja tietysti löytyy. Joiltakin listan kirjailijoilta, esimerkiksi Sinikka Nopolalta ja Petri Tammiselta, löytyy useitakin lyhyitä romaaneja, mutta listassa on vain yksi.
- Yksin / Juhani Aho
- Eihän elämälle mitään voi : kertomuksia / Helena Anhava
- Syyspurjehdus / Johan Bargum
- Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson
- Köyhää kansaa / Minna Canth
- Traumbach / Joel Haahtela
- Noitaympyrä : romaani pohjoisesta / Pentti Haanpää
- Kansalliskirja / Turkka Hautala
- Iloinen…
Täysin kysymyksesi mukaisia teoksia en keksi, mutta Maria Jotunin Huojuva talo (tosin kirjoitettu vasta 1930-luvulla) kuvaa avioliittoa tyranniksi osoittautuvan miehen kanssa. Minna Canthin Hannassa, Sylvissä ja Salakarissa käsitellään epäluotettaviin viettelijöihin rakastuvia naisia ja heidän kohtaloitaan. Juhani Ahon Juhassa nimihenkilön vaimo Marja lähtee huijariksi osoittautuvan Shemeikan matkaan, mutta pääsee irti suhteesta. Teuvo Pakkalan Elsa ja Minna Canthin Anna Liisa taas sivuavat aihetta suhteen seurausten ja sukupuolimoraalin kautta.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastossa on valokuvaskanneri JA polttava CD/DVD-asema ainoastaan Kaupunkiverstaalla. Voit varata ajan tietokoneelle kaupunginkirjaston ajanvarausohjelmalla osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi tai soittamalla Kaupunkiverstaalle puhelinnumeroon 09 3108 5900. Kaupunkiverstas on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18.
Voit etsiä myös muita Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoja, joissa voit skannata kuviasi ajanvarausohjelmassa osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi. Valitse Tarkennettu haku ja rastita kohta skanneri. Näin saat luettelon kirjastoista, joissa voi skannata kuvia. Kun valitset haluamasi kirjaston, näet, millä koneilla kuvan skannaaminen on mahdollista. Näissä muissa kirjastoissa ei voi kuitenkaan…
Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi.…
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa…
Hei!
Rajala nimi on ollut käytössä jo 1600-luvulla. (Rajala nimeä on otettu sukunimeksi myös 1900-luvun alkupuolella korvatessa vieraskielinen sukunimi. ) Raja-sanan sisältävät nimet voivat viitata tiettyyn rajapaikkaan tai kertoa asumuksen sijaitsevan lähes valtakunnan, läänin, maakunnan, pitäjän, kylän tai tilan rajaa. Sukunimistöön ne yleensä ovat siirtyneet kotitalon nimestä. Rajaloita on mm. Etelä-pohjanmaalla, Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Lähdekirjat: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Kirjat voit lainata Kuopion kaupunginkirjastosta.
http://kirjasto.kuopio.fi/
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä…
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
