Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja…
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy…
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Veikko Aaltosen dokumenttielokuvaa Paimenet (2005) ei ole lainattavissa kirjastoista.
Elonetin tietojen mukaan elokuvasta olisi tehty tallenne, mutta SF Film Finland Oy:n sivustolta ei löydy merkintää tallenteesta.
Elokuva on esitetty Ylessä. Voitte esittää Ylelle elokuvasta uusintatoiveen.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1269531
https://kavi.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.sffilm.fi/showPage.php?page_id=1000
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Yhdyskunta tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, esim. tehtaan ympärille kehittynyt yhdyskunta.
Infra eli infrastruktuuri taas on samaisen Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin toiminnan, järjestelmän tm. pohjana olevat rakenteet ja perusedellytykset, usein yhteiskunnan toiminnan mahdollistavat palvelut ja rakenteet (esim. liikenneyhteydet, energian saanti).
Yhdyskunnan infraverkosto olisi siis jonkin tietyn alueen kadut, vesiväylät, radat, jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto jne.
BTJ Kirjastopalvelu on määritellyt kaikkien Anna-Leena Härkösen romaanien lajiksi psykologiset romaanit. Kolmelle romaanille on annettu myös muita määritelmiä: Sotilaan tarinalle kehitysromaanit, Akvaariorakkaudelle kehitysromaanit ja rakkausromaanit ja Onnen tunnille perheromaanit. Lisäksi Häräntappoasetta voidaan pitää nuorisokuvauksena. Janna Kantolan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 8 sanotaan näin: "Monet Anna-Leena Härkösen romaanit ovat jonkinlaisia rakkausromaanin variaatioita ainakin siinä mielessä, että niiden naispäähenkilöillä on mielikuva täydellisestä rakkaussuhteesta, jota teoksissa pyritään toteuttamaan." (s. 49) Kysymykseen Anna-Leena Härkösen romaanien tyylilajista ei ole siis aivan yksiselitteistä vastausta.
Anna-Leena…
E-lehtiä ei tarvitse palauttaa lainaamisen jälkeen, vaan e-lehti on ladataan omaan kokoelmaan ja on siellä omaan poistamiseen asti luettavissa. Eli ei ole muistettavia eräpäiviä!
Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että Erik Enby olisi kirjoittanut sähköyliherkkyyttä käsittelevää teosta tai artikkelia aihetta käsittelevään teokseen. Myöskään Erik Enbyn omilla kotisivuilla ei ole tietoa asiasta.
http://www.enby.se/svenska/forskning.htm
http://libris.kb.se/
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Kyseessä on turkkilaiseen kansansävelmään pohjautuva kappale Uska Dara. Suomeksi sen ovat levyttäneet 1950-luvulla sekä Vieno Kekkonen että Seija Lampila. Suomalaiset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Muistamasi kohta on laulun toisesta säkeistöstä:
Uska Dara, välkkyen hohtaa
eessäsi Bosporin suu.
Niin kuin vanhan tuttavan kohtaa
sirppinä nouseva kuu.
Yhdessä ne vuosisataa monta
nähneet on häipyvän pois.
Uusi aika sinne ei voi tulla,
missä vain vanhuutta ois.
Laulun sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 14. Vieno Kekkosen levytys löytyy cd-levyltä "50-luvun parhaat.4: 20 suosikki-iskelmää vuosilta 1956-57" (v. 1995) ja Seija Lampilan versio cd-levyltä Lampila, Seija: Unohtumattomat (v.1999). Levyt ja kirja kuuluvat HelMet-…
Kiitos palautteesta. Välitän toiveesi hankintaosastollemme. Emme voi kuitenkaan luvata lisähankintoja, koska kirjojen ja varausten suhde on kohtuullinen.
-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen…
Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://…
Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
