HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Hei,
valitettavasti Kaari Utrion Yksisarvista ei löydy äänikirjana yhdestäkään Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteestä.
Äänikirjaa on kuitenkin saatavilla muutamasta muusta Suomen kirjastosta kolmiosaisena C-kasettiversiona. Äänikirjat on mahdollista tilata kaukoalainana Mikkelin kaupunginkirjaston kautta.
Yksi kaukolainatilaus maksaa 4 euroa. Tilauksen voi tehdä joko asioimalla kirjastossa tai täyttämällä tilauslomakkeen kotisivullamme osoitteessa http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus .
Lisätietoa kaukolainauksesta saat mistä tahansa toimipisteestämme tai tietopalvelumme kautta puhelimitse numerosta 050 311 7481 tai sähköpostitse tietopalvelu@mikkeli.fi. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme…
Voisiko kyseessä olla kirja Yömetsän aarre? Siinä jättiläinen ilkkuu tuota "Hähähää, aarrettani ette saa!". Kirjan kannessa on jänis ja kuvitus ja kansi ovat tummahkoja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Googlettamalla löydät halutessasi kansikuvan.
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (…
William Wordsworthin runon "Lines written in early spring" eli "Säkeitä varhain keväällä" on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy Wordsworthin runojen suomennoskokoelmaan vuodelta 1949. Sähköisessä muodossa runoa ei ole suomeksi luettavissa, mutta saat suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/9622/9622-h/9622-h.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja. (Runot valinnut ja esipuheen kirjoittanut Tellervo Tapionlinna ; suomentaneet Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen, WSOY, 1949).
Kiyosakin kirja Rikas isä, köyhä isä - tie taloudelliseen menestykseen on tällä hetkellä lainassa Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kannuksen kaupunginkirjaston kirja on saatavissa maksuttomana seutulainana.
Voitte varata kirjan käymällä missä tahansa Anders-kirjastossa (https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot) tai puhelimitse 040 8065124.
Suomennettu on vain hänen kirkkohistoriansa
Eusebiuksen kirkkohistoria / kääntänyt ja selittänyt Ivar Heikel. - Otava, 1937 (uusi p. 1997)
Netistä löytyy varmasti runsaasti hänen teostensa käännöksiä, niitä voi etsiä vaikkapa erikielisten Wikipedia-artikkeleiden lähdeluetteloista, lisäksi pari sarjaa kirkkoisien teoksien käännöksistä
http://www.tertullian.org/fathers2/
On jpkseenkin varmaa, ettei hänen omakätisiä käsikirjoituksiaan ole enää lainkaan olemassa, vaan teokset tunnetaan vain myöhempien kopioiden välityksellä.
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Suurpetomme-kirjaan (Articmedia, 1999) sisältyvässä artikkelissaan Karhun talviuni Raimo Hissa toteaa ykskantaan: "Vaipumatta talviuneen karhu ei selviäisi lumisesta kaudesta. On vaikea kuvitella karhun löytävän talvella riittävästi syötävää lumen kattamasta maastosta."
Vaikka karhu periaatteessa on kaikkiruokainen, se on sekaravinnonsyöjä, jonka ravinnosta noin 70% on muuta kuin lihaa. Susi on taas pääasiassa elävän riistan pyytäjä ja syöjä. Suden käyttämää ravintoa on saatavilla ympäri vuoden, toisin kuin karhun suosimia marjoja, sieniä, viljaa, pähkinöitä, lehtiä ja silmuja. Vielä kevätkin on karhulle ravinnon saannin kannalta ankeaa aikaa. Tuolloin ravinto koostuu varsin niukoista saatavilla olevista lähteistä, muurahaisista,…
Myöhästymismaksuja ei ole pakko maksaa heti. Mutta mikäli maksuja tulee yli 30 euroa, et voi lainata ennen kuin olet hoitanut summan alle 30 euron.
HelMet-kirjaston käyttösäännöt
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Maksut-liite
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
Hei,jos kyseessä on Samuli Heimosen maalaus Oneiros(2014), termi Oneiros viittaa antiikin unien jumalan muotoon tai unien ruumiillistumaan. Unia, jotka saattoivat olla joko enteellisiä tai harhaanjohtavia, kutsuttiin myös Nyxin tai Hypnoksen lapsiksi. Lähde: Murray Alexander S. (1998): Who's who in mythology: classic guide to the ancient world, Senate.
Tikkurilan kirjastossa on kaksi tutkijanhuonetta, jotka annetaan hakemuksesta käyttöön kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Huoneissa on tietokoneet ja niitä voi käyttää myös kirjaston ollessa suljettuna. Seuraava hakuaika on joulukuun lopussa tammi-helmikuuksi 2015.
Muiden HelMet-kirjastojen tiloja voit katsoa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, sieltä Valitse palvelu -alasvetolaatikosta valitaan Työhuone.
Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Kyseinen cd-levy on Töölön kirjastossa. Se on käytettävissä vasta kun Töölön kirjasto avataan remontin jälkeen.
Osa Töölön kirjaston musiikkiaineistosta on siirtynyt Pasilan kirjaston hallintaan.
Töölön kirjaston '74 Jailbreak-cd ei ole ainoa kappale, vaan sitä löytää myös muutamista muista Helmet-kirjastosta.
Kyseisestä cd-levystä voi tehdä varauksen Helmet-kirjaston kautta internetissä tai asioimalla lähikirjastossa. Noutopaikan voi valita. Mutta korjaamolle ei toimiteta varattua aineistoa.
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Ivan Sergejeffistä löytyy tietoa useasta lähteestä:
- Pulma: Pikkukaupungin unelmia (1994), hakemistossa useita viitteitä
- Kajaanin kaupungin historia 3 ((1980), lyhyt maininta s. 332-333
- Heikkinen: Vuosisata Kajaania (2005), kuva perheen huvilasta s.76
- Kauppila: Kartanonomistajien Kajaani (2008), s.83-84
- Kainuun sanomat 16.3.2004, s. B 4
- Kainuun sanomat 30.8.2006, s. 6
Materiaali on varattuna Kajaanin pääkirjaston neuvonnassa, mikäli siihen haluaa tulla tutustumaan.
