Arvelisin, että sanaa ”lokero” käytetään kuvainnollisessa merkityksessä siitä, että pikkuveli on turkin sisässä tai alla niin tiiviisti kuin lokerossa, kun sieltä ei ilmeisesti juuri näy muuta kuin pää, joka kurkkii. Sanalle ”lokero” ei löytynyt tutkimistani sankirjoista oikein mitään muuta tähän asiayhteyteen sopivaa merkitystä.
Alla joitakin helppojen ja herkullisten ruokien ohjekirjoja, joita saat lainaan Helmet-kirjastoista:
- Suupaloja! : pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta / Hannele Hyvärinen, Johanna Myllymäki
- Simppeliä sushia : raikkaat sushit, salaatit ja keitot / [teksti: Nadia Arumugam ... et al.]
- Helppo japanilainen keittiö : makumatkoja Japanin rikkaaseen ruokakulttuuriin / Emi Kazuko
- Anjumin helpot intialaiset / Anjum Anand
- 500 Välimeren maiden ruokaa / Valentina Sforza
- 500 keittoa / Susannah Blake
- Apukokki maailmalla / Miikka Järvinen, Maija Koski
- Opiskelijan herkkukirja : moderneja ja helppoja aterioita alta 20 minuutin! / Laura Herring
- Aikaa ystäville : helppoa, nopeaa ja herkullista tarjottavaa / Nina Cappelen
- Helpot…
Lapsi saa neuvolakortin eli lapsuusiän terveyskortin neuvolasta heti syntymänsä jälkeen, ja sitä käytetään siihen asti, kun hän siirtyy kouluun.
Neuvolakirjassa (toimittaja Olli Simell,1997, s.219) on kuvia painon ja pituuden seurannasta neuvolakortissa. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1071032__Sneuvolakirja__Or…
Kielitoimiston mukaan ruotsinkieliset lapset virpovat suomeksi tai karjalan kielellä. Ruotsinkielistä virpo-lorua ei heidän mukaansa ole, https://www.sprakbruk.fi/-/pasktraditioner.
Kuitenkin ruotsiksi kuulee käytettävän tällaista lorua:
”Virvon varvon, må ni vara
Friska, glada utan fara!
Ris till dig, lön till mig!”
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,…
Kirjastot.fi:n Monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ mukaan Irene Caran vuonna 1983 julkaistua vinyylilevyä What a feelin' on pääkaupunkiseudun kirjastojen Tikkurilan musiikkivarastossa ja Hämeenlinnan musiikkiosaston varastossa.
CD-albumia ei valitettavasti löytynyt kirjastoista.
Kirjastot.fi:n Monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ mukaan Talk Talk yhtyeen vuonna 1984 julkaistu vinyylilevy It's My Life on saatavilla Porin pääkirjastossa musiikkiosaston varastossa. CD-albumia ei löytynyt kirjastoista.
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Espanjan suurin järvi on Zamoran maakunnassa sijaitseva Sanabria (El lago de Sanabria). Sen pinta-ala on 3 187 500 neliömetriä ja keskisyvyys 35 metriä.
http://www.limnetica.com/Limnetica/Limne08/L08u049_The_Sanabria_lake.pdf
http://www.spain.info/en/reportajes/el_lago_de_sanabria_el_embrujo_de_l…
Löysin vastausarkistosta 4.12.2015 kirjoitetun vastauksen.
Pikaisen haun perusteella tuo on melko kattava lista.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville. Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa. Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador…
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Wilbur_Smith on melko hyvin listattu Smithin sarjojen kronologinen järjestys. Cortney- ja Ballantyne-sarjoista on vielä omat artikkelinsa, joissa kerrotaan sarjan teoksista tarkemmin. Otavan sivuilla osoitteessa http://www.otava.fi/kirjailijat/wilbur_smith/ ovat suomenkielisten teosten listaukset.
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time…
