Amerikka ei unohda esitettiin MTV3:ssa 8. syyskuuta 2002. Toinen muistelemasi 911-iskun ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitetty dokumentti olisi voinut olla TV2:ssa 10.9. esitetty Ajankohtainen kakkonen Special: 911 - viimeinen hälytys: "New Yorkin palolaitokselle terrori-iskut merkitsevät pahimpien painajaisten toteutumista. Dokumentti seuraa kolmen palomiehen työtä ja heidän elämänsä järkkymistä katastrofin ensi hetkistä tähän päivään."
Kirjasto voi lähettää noutoilmotuksen sinulle kirjeitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä. Noutoilmoituksen lähetystavan voit muuttaa paikan päällä henkilöllisyystodistusta vastaan.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Kummikarhuja ei ole ilmeisesti julkaistu kokonaan yhdessä paketissa, vaan vain kaudet 1-3 Yhdysvalloissa ja Australiassa jaksot 2. kauden jaksosta 19 eteenpäin aina 6. kauden loppuun asti yhdeksässä osassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disney%27s_Adventures_of_the_Gummi_Bears#…
Halutessasi varmempaa tietoa voit ottaa yhteyttä The Walt Disney Companyyn, jonka asianmukaiset yhteystiedot löydät täältä:
https://www.thewaltdisneycompany.com/contact-us/
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Ihan samanlaista viritelmää ei taida olla toista. Melko lähelle päästään kyllä naapurimaissa.
Ruotsissa Kungliga bibliotek hoitaa Kirjastot.fi tapaista sivustoa.
http://www.kb.se/english/ tai http://www.inetmedia.nu/bibliotek/
Lisäksi ruotsissa on suuri "kirjaston ystävät"-yhdistys
http://www.biblioteksforeningen.se/in-english/
Norjasta löytyy BIBSYS, joka on hieman samantapainen sivusto.
https://www.bibsys.no/
Tanskan vastaava sivusto on Bibliotek.dk
https://bibliotek.dk/eng
Näiden lähteenä käytin Kirjastot.fi sivua https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi
Islannista vastaa National and University Library of Island.
https://landsbokasafn.is/index.php/english
Kirjojen löytämistä…
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt…
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.…
Suomen Yleisradion Sininen laulu -sarjan sivuilta löytyvät esittelyt muista kysymistäsi säveltäjistä paitsi Ilmari Hannikaisesta.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/taiteilijat.php-cat=musiikki.htm
Jean Sibelius -verkkosivulta löytyy paljon tietoa hänestä:
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html
Ilmari Hannikaisesta löytyy tietoa esim. Wikipediasta ja englanniksi Bach Cantatas -sivustolta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen
http://www.bach-cantatas.com/Lib/Hannikainen-Ilmari.htm
Kirja on Lukas-kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan sen sinulle tai tehdä varauksen verkkokirjaston kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_id=crDetailWicket_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&p_r_p_687834046_search_item_id=983685&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_agency_name=AFI000019&p_r_p_687834046_search_item_no=0&_crDetailWicket_WAR_arenaportlets_back_url=https%3A%2F%2Flukas.verkkokirjasto.fi%2Fweb%2Farena%2Fsearch%3Fp_p_id%3DsearchResult_WAR_arenaportlets%26p_p_lifecycle%3D1%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-1%…
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Aiheesta löytyy painettuna Heljä Pullin toimittama julkaisu nimeltään Parikkala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754.
Parikkalan kirjastosta löytyy sitä yksi kappale, joka on käytettävissä lukusalissa.
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Parikkala+papiston+laatimassa+Vanhan+Suomen+v%C3%A4est%C3%B6luettelossa+1754+&type=AllFields&limit=20&sort=
Myös Sukututkimusseuran kirjastossa on yksi kappale, joka myöskin on käytettävissä vain kirjastossa.
http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=7217&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0
Kansallisarkistosta sitä ei löytynyt, sieltä löytyy alkuperäinen asiakirja Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien…
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
