1810-luvulla The Times oli 12-sivuinen ja kooltaan iso eli perinteisen sanomalehden kaltainen. Tarkkoja mittoja ei löytynyt löytämistäni lähteistä. The Times painettiin höyrykäyttöisellä pyörivällä painokoneella ja painosmäärä oli 5000 kpl vuonna 1815.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helmet-kirjastoon ja sopia kirjan korvaamisesta. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) kohdasta Kirjastot.
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä…
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Tervehdys!
Nurmijärven kirjastoissa ei valitettavasti ole juomatarjoilua eikä sen puoleen mitään muutakaan tarjoilua. Jos jano kirjastossa yllättää, niin mars vessaan hanasta vettä hakemaan. Ja jos oikein nätistä pyydät, niin saatat saada mukin kirjaston asiakaspalvelustiskistä. Mutta muuten meillä on ihan OPM-meininki.
Ps. Meiltä ei myöskään saa liitteenä laittamasi häkkyrän osia, mutta tarjolla olisi kirjoja, leffoja, äänikirjoja, lehtiä, pelejä, musiikkia...myös e-aineistoihin kannattaa tutustua :)
Sarjakuvataiteilija Al Taliaferron tekemät Aku-tarinat on listattu oheisella sivulla Lataamossa. Näytteenä on kunkin tarinan ensimmäiset stripit.
Teknisistä syistä haku ei välttämättä löydä kaikkia Lataamossa olevia tarinoita. Kysymyssivun loppupuolella on kerrottu tarkemmin, miten lataamon haku toimii ja miksi aina haku ei löydä kaikkea.
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-…
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
1960-luvuilla kansanedustajauransa aloittaneet Ensio Laine ja Pentti Mäki-Hakola toimivat kansanedustajina vuoteen 1995 asti.
Kansanedustajien tietoja voi tarkistaa Eduskunnan sivulla olevasta luettelosta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Siv…
Kyseessä voisi olla Lena Karlinin kirja Häät Marsipaanimaassa (WSOY, 1986).
Lastenkirjainstituutin Onnet-kirja kertoo sisällöstä näin: "Prinsessa Pörröpää ja vanhempansa kuningas Tyhjätasku ja kuningatar Paikkatilkku asuvat Lumppulaakson valtakunnassa Riepula-nimisessä pääkaupungissa ja ovat niin köyhiä, että ainoa ratkaisu asiaan olisi, että prinsessa Pörröpää menisi naimisiin Marsipaanimaan kruununprinssin Persikan kanssa! Uhmakas Pörröpää ja lauhkea prinssi Persikka Sinitaivas kihlautuvat erilaisuudestaan ja Pörröpään vastustuksesta huolimatta ja ovat jo matkalla hääkirkkoonsa, kun Pörröpää kiskaisee kruunun päästään. Taivas tummenee, suuri lohikäärme vie Pörröpään luokseen, ja vaikka Persikka lähetetään häntä pelastamaan, prinsessa…
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, etsiikö kysyjä ammatillista koulutusta vai keramiikan harrastukseen liittyvää ohjausta. Ammatillisia koulutuksia kannattaa etsiä Opintopolku-palvelusta. Opintopolku: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Ammatillista opetusta on ainakin seuraavissa oppilaitoksissa:
- Hämeenlinna ammattikorkeakoulussa voi valmistua muotoilun artenomiksi pääaineenaan keramiikka ja lasi. Avoimen opiskelun väylään hakuaika on nyt juuri menossa.
- Jyväskylän ammattiopisto Spesifiassa voi valmistua artesaaniksi tuotteen valmistuksen erikoisalalla. Valittavana on kaksi suuntautumisalaa, joko lasi-keramiikka-ala tai tekstiiliala. Hakuaika on tältä vuodelta ohi, mutta seuraavista koulutuksista voi kysyä koulusta.
Myös kansanopistoissa…
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis …
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti…
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on…
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta…
