Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren…
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
…
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa.
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja…
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Löydät Saksan matkaoppaat Helmetistä hakusanoilla "Saksa matkaoppaat". Ruotsinkieliset matkaoppaat löydät hakusanoilla "Tyskland resehandböcker".
Nyt Helmet-haku näyttää taas toimivan. Jos uusi Helmet-haku ei syystä tai toisesta toimi, voit tehdä hakuja perinteisellä aineistohaulla, johon on linkki Helmet-haun hakulaatikon alapuolella.
http://luettelo.helmet.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja…
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja…
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu.…
Kannattaa ottaa pikimiten yhteyttä johonkin oman kirjastosi toimipisteeseen ja pyytää, että hävinneelle kortillesi laitetaan lainauskielto, tämä väärinkäytösten estämiseksi. Uuden kortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
Hei!
Valitettavasti tv-elokuvaa I am Elizabeth Smart ei löydy Suomen kirjastoista. Jotakin tietoa on eglanniksi wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_Elizabeth_Smart.
Hyvää kesän jatkoa!
Tarkkaa vastausta ei voi antaa, koska television mallia ei ole tiedossa. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä että kanavat lakkaavat näkymästä 2020. Vaihtoehdoiksi jää siis uuden television, tai tätä järjestelmää tukevan digiboksin hankkiminen. Kaikkein oleellisin asia laitetta valitessa (tai vanhaa tarkistaessa) on se, että löytyy maininta DVB-T2. Siitä tietää, että kanavat tulevat näkymään.
Kun olet ostamassa televisiota tai digiboksia kaapeliverkkoon, varmista että laitteesi on Cable Ready HD. Osoitteesta www.testatutlaitteet.fi löydät luettelon kaikista testatuista teräväpiirtolähetysten katseluun soveltuvista television päätelaitteista. Vanhan tv:si saat toimimaan myös…
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
