Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
Hei!
Sukunimi Monto on sukunimi Montonen muunnos tai rinnakkaisasu, jota on esiintynyt lähinnä Karjalassa. Monto-nimisiä asui myös viime sotien päättyessä Kivennavalla, Jääskessä, Raudussa ja Säkkijärvellä. Vanhastaan nimi on ollut tuttu myös Länsi-Suomessa: Olof Mondoij 1554 Lempäälä Jokipohjassa ja Sigfrid Mondoij 1546 Längelmäen Tiihalassa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saaminen ei edellytä, että asuu kirjastojen alueella. Osoitteen on kuitenkin oltava Suomessa.Kirjastokortin saa kaikista Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa.
Lisää Keski-kirjastojen kirjastokortista ja palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Kymenlaakson kirjastoista tuota ei löydy, mutta kaukolainana se on mahdollista saada lainaan. Näyttäisi olevan esim. varastokirjastossa paikalla. Kaukolaina maksaa Kouvolan kirjastoissa 3 €. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa tai verkon kautta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/2fbeec78-da8d-46a7-bf75-d3af85e0c416?displayId=Fin1699557.
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten emme pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta. Tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella, joten tätä ei kannata pitää mitenkään varmana laintulkintana.
Yhdistyslain 26 §:ssä sanotaan näin: ”Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.” Minun nähdäkseni laissa ei rajoiteta toiminnantarkastajan ehdottamista, eikä osoitteesta https://issuu.com/soste/docs/hh-opas_nettiin Yhdistysten hyvä hallintotapa…
Kirjailijoiden lainauskorvauksia kirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta hallinnoi Sanasto. Sanaston sivuilla osoitteessa https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/ kerrotaan, että korvaus oli 25 eurosenttiä jokaista lainaa kohti. Alle 10 euron korvauksia ei kuitenkaan tilitetä. Kirjailijan saama korvaus riippuu sitten kokonaan kirjojen lainausmäärästä. Pienin summa on siis tuo 10 euroa, ja yksi kirjailija voi saada korvausta enintään 30 000 euroa, kuten osoitteessa https://www.sanasto.fi/sanaston-joulukuun-tilitys-2018-lukuina/ kerrotaan.
E-kirjoista tai e-äänikirjoista ei makseta korvauksia samalla tavalla kuin painetuista kirjoista tai fyysisistä äänikirjoista. E-aineistojen lainaaminen ei ole nimittäin perinteisessä mielessä…
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,…
Toimitilasijoittamisesta on kirjoitettu ainakin yksi opinnäytetyö: Juho Ihanamäki: Toimitilasijoittaminen – vaihtoehto yksityishenkilön sijoituskohteeksi Tampereella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013). Muutamia kirjoja aiheesta on myös:
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017 / laatinut: KTI Kiinteistötieto Oy (2018)
- Toimitilasijoittaminen : markkinat, strategia, analyysi / Olli Olkkonen, Hanna Kaleva, Petri Land (1997, lisäpainos 2004)
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Hei!
Et ole ensimmäinen, joka tätä asiaa kysyy. Soturikissat on laaja seikkailusarja ja joskus tuntuu, että juuri tämän sarjan kohdalla on vaikea antaa selkeää "Sopii tämän ja tämän ikäisille" -vastausta. Nuorin lukija, jonka tiedän, on ollut 8-vuotias ja tämän myötä toteankin, että kirjojen sopivuus riippuu todella paljon lukijasta ja siitä kuinka paljon on lukenut jo ennestään. Soturikissoissa on joitakin raakojakin kohtauksia, jotka voivat tuntua herkemmistä lukijoista pahalta. Mutta sarja ei ole pelkkää raakuudesta toiseen hyppimistä. Itse antaisin kolmosluokkalaisen kokeilla sarjan lukemista. Jos sarja ei tunnu lukijasta hyvältä, niin sen voi aina lopettaa kesken.
Kyseisestä tanssista ei valitettavasti löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani kirjoista tai nettilähteistä. Sitä ei myöskään näytä olevan kirjastomme kokoelmissa musiikkina eikä tanssina.
Discogs-sivusto osoitteessa https://www.discogs.com/Robby-Schmitz-Ensemble-Luis-Steiner-Adams-Mixer… tietää kuitenkin kertoa, että tanssimusiikin sisältävän levyn genret olisivat ”Electronic, Jazz, Folk, World, & Country” ja ”Synth-pop, Ragtime, Folk”. Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Mixer_dance löytyvän englanninkielisen WIkipedian artikkelin mukaan ”mixer” viittaa tanssiin, jossa vaihdetaan paria, mutta valitettavasti sen pidemmälle en päässyt selvityksessä.
Adams mixerin tahdissa on nähtävästi tanssittu Ranuan lukion vanhojen…
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tämän Tony Redisin säveltämä kappale on useimmiten suomennettu nimellä Milloin, milloin, milloin. Sen ovat levyttäneet suomeksi Violan mukaan J. Huimapää ja tanssiorkesteri, Trio Erektus -yhtye, Jamppa Tuominen ja yhtye, Perttu Kari (lauluääni) ja Esa Pethman orkestereineen, Vieno Kekkonen (lauluääni) ja nimeämätön orkesteri, Viihdekuoro Buffo, Vieno Kekkonen (lauluääni), Erkki Valasteen kuoro & orkesteri, Stig Fransman (lauluääni) ja Rauno Lehtisen orkesteri, Matti Heinivaho (lauluääni) ja Ossi Malisen orkesteri, Francis Goya (kitara). Lasse Paasikon Studio-orkesteri, Portelli, Nino (harmonikka), Martti Gröndal (lauluääni) ja nimeämätön yhtye, Borgånejdens Dragspelsklubb (…
Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
