Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima…
Tammi, Jari: Suuri kirosanakirja (2007) mukaan tämän uskotaan viittaavan päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöytyytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös, että ruotsalaiset käyttävät noitumisessaan sanaa sjutton (17), ja suomenkielen sana kuustoista on ainakin vähän äänteellisesti lähempänä sanaa sjutton kuin käännös seitsemäntoista. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.
Suomenkielen monimuotoisiin kirosanoihin kannattaa tutustua Suuren kirosanakirjan kanssa.
Pingviinitanssissa lauletaan: .. pingviinit on täällä, joo
Laulu löytyy esim. Lasten toivotut : 100 iloista lastenlaulua (2011) tai Lasten oma toivelaulukirja (2007)
Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Tarkoittanette Bodie ja Brock Thoenen Eurooppa-kronikkaa (Zion Covenant series). Yhdeksänosaisen sarjan osat on julkaistu vuosina 1989 - 2005. Sarjasta on suomennettu kuusi ensimmäistä osaa vuosina 1995 - 1998. Sarjan osat ilmestymisjärjestyksessä näette alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eurooppa-kronikka
Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Helmet-kirjastojen kortin numero on kakkosella alkava 12-numeroinen numerosarja kirjastokortin alalaidassa. Jos kortinne on kadonnut, saatte uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varatkaa mukaan henkilöllisyystodistus.
Mikäli tarkoitatte kirjastokorttiin liitettyä pin-koodia eli tunnuslukua, sen saatte Helmet-kirjastosta esittämällä voimassa olevan henkilötunnuksen. Jos olette antanut kirjaston asiakasrekisteriin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää uuden pin-koodin lähettämällä meille kirjautumissivulla kirjastokorttinne numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Jos kirjastokortti on ollut käyttämättä yli kolme vuotta eikä sillä ole selvittämättömiä asioita (esim. maksamattomia maksuja), niin asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Olet nyt ennakkorekisteröitynyt ja sen yhteydessä sait numerosarjan, jonka avulla tiedot löytyvät kirjaston asiakasrekisteristä. Seuraavaksi sinun pitäisi mennä johonkin Helmet-kirjastoon saamasi numerosarjan ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa, että saisit uuden kirjastokortin.
Näyttää siltä, ettei mainitsemaasi Schopenhauerin teosta ole suomennettu. Finna (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistietokanta) paljastaa, että osa siitä (Die Welt als Wille und Vorstellung) kyllä löytyy suomeksi teoksesta Pessimistin elämänviisaus Julkaisutiedot:
TEKIJÄ Schopenhauer, Arthur
TEOS Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / Arthur Schopenhauer ; suomentanut Sirkka Salomaa
PAINOS 2. painos 1945. - 3,. painos 1951
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1944
Tuoreempi painoskin (1991) löytyy.
Michel Houellebecqilta on julkaistu paljon romaanien lisäksi. onhan hän Ranskan huomattavampia…
Wing clippingistä eli pitkien siipisulkien leikkaamisesta käytetään ilmeisesti ilmausta klipata siipi. https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva/a-148980
Pinioning näytetään kääntävän vain yleisesti typistämiseksi, ainakin virallisissa yhteyksissä. Ilmeisesti muuta lyhyttä ilmaisua ei "siiven distaaliosassa sijaitsevan, rannetta ojentavan lihaksen jänneosan katkaisulle" ole.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:51998PC0135&qid=1580392068100&from=EN
https://books.google.fi/books?id=hQv3DAAAQBAJ&pg=PT88&lpg=PT88&dq=pinioning&source=bl&ots=KE2BkUrHcM&sig=ACfU3U3k4Ka1lHBtGH5j0qZCZkrjzmBOrw&hl=fi&sa=X&ved=…
Kovin monen pennun nimeä emme löytäneet. Ehkä olet nämä jo löytänytkin, eli Rollo, Kikero ja Laikku. Mahtavatko Pipsa, Pisama ja Pippuri olla myös pentujen nimiä? Ainakin tämännimisillä hahmoilla on Non / Disney International Dubbing Credits -sivuston mukaan suomenkieliset ääninäyttelijät:
https://www.non-disneyinternationaldubbingcredits.com/101-dalmatialaista--101-dalmatians-finnish-voice-cast.html
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Elokuvaa on toistaiseksi hankittu tosiaan vain blu ray -versiona (12 kappaletta, mutta eivät ole vielä lainattavissa), mutta välitin toiveesi DVD:stä eteenpäin. Toivon mukaan se saadaan hankituksi. Elokuvan voi lainata ja varata, kun se näkyy Helmet-sivustolla.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen…
Musiikintekijä-lehden numerossa 1/2006 ilmestyneessä Kari Kuuvan 60-vuotishaastattelussa on maininta Daa-Da Daa-Dan levytyksestä: "Sammy lauloi mielettömällä fiilingillä, ja mä karjuin kuorostemmat "everybody"-huutoineen."
Eli kyseessä on kappaleen säveltäjä Kari Kuuva.
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kari-kuuva-60-vuotta-elama-taynna-rokkia-ja-pelargoniaa/
Chrisse Johanssonin julkaistussa haastattelussa on myös kerrottu levytystilanteesta:
"Piti saada meteliä meidän biisiin ja kun studiossa ei enää äänittäjän, Sammyn ja mun lisäks ollut ketään saati sitten kuoroa, me haettiin Kari mukaan ja mekkala oli taattu. Kaikki se ylimääräinen kailotus siinä biisissä siirtyi levylle ja mulle tulee edelleen hyvä fiilis kun sitä…
Käy lähikirjastossasi ja kerro, että korttisi on vanhenemassa tai vanhentunut. Tällöin tarkastetaan, että yhteystietosi ovat oikein kirjastojärjestelmässä. Tämän jälkeen kirjastokorttisi on käyttökunnossa tulevat kolme vuotta.
Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkaasta haaroittumisesta. Kasvutavaltaan tuulenpesäkuusi on käärmekuusen vastakohta. Yleensä tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, mutta se voi muodostua myös sivuoksiin.
Lähde:
Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen, Metsäpuiden erikoismuotoja : kultakuusesta luutakoivuun
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
