Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on…
Runo Sinä asut kadunkulman takana on julkaistu Jyri Schreckin runojen kokoelmassa Myöhäinen kevät, varhainen syksy : valitut runot 1959-1982 (Otava, 1982).
Kokoelman saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Löysin kaksi ehdokasta. Thomas Danielssonin ja Monica Gydalin kirja Pasi sairaalassa (1973) on osa sarjaa, jonka muut osat ovat Pasi saa pikkuveljen (1973), Pasin vaari (1973) ja Pasi ja Kaisan perhe (1975). Toinen vaihtoehto, Aase Foss Abrahamsenin kirja Anne sairaalassa (1990) ei kuulu sarjaan, joten se ei ehkä kuitenkaan ole etsimäsi kirja. Mitään näistä ei ole Kuopiossa saatavana, enkä myöskään löytänyt kansikuvia netistä tai kuvauksia niistä Lastenkirjainstituutin tietokannasta. Kirjat voi tilata Varastokirjastosta kaukolainaksi. Kaukopalvelumaksu on 3 € kirjalta.
Helmet-kirjastoissa aikuisten aikakauslehden yksittäisen niteen korvaushinta on viisi euroa ja lasten lehden kolme euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Helmet-kirjastoista voi lainata joitakin soittimia. Lainattavia soittimia ovat esimerkiksi akustinen kitara, ukulele, kantele ja banjo. Soittimia ei voi varata. Mainitsemiasi esineitä ei valitettavasti ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Löydät Helmet-kirjastoista lainattavat soittimet Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat ”soittimet esine”.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
jatkosodan kotirintamaelämästä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, niin romaaneja kuin tietokirjojakin, sekä elämäkerrallisia muistelmateoksia.
Finna.fi -palvelussa saa tarkennetulla haulla (asiasanat kotirintama JA jatkosota, aineistolajina kirja ja kielenä suomi) yli 900 osumaa. Jokaisen osuman kohdalla voi katsoa mistä kirjastosta se on saatavana sekä lukea pienen esittelyn teoksesta.
Myös Loisto-kirjastojen hakukoneessa saa asiasanalla "kotirintama" yli 150 osumaa.
Ystävällisin terveisin,
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina.…
Ainakin suomenkielisen Wikipedian artikkelin perusteella rohtona ja elintarvikkeena käytetty aitokissanminttu (Nepeta cataria) voi aiheuttaa poltettuna lieviä harha-aistimuksia. Tämän aiheuttavaa ainesosaa ei ole mainittu. Maku on niin kirpeän polttava, että sitä kautta tällaista vaikutusta tuskin syntyy.
Heikki Poroila
30 vuotta sitten ilmestyneen CD-levyn saaminen jostain ostamalla on käytännössä kokonaan onnenkauppaa, jollaiseen kirjastojen musiikkiosastoilla ei ole nykyään juuri aikaa. Kun kysymyksestä ei suoranaisesti käy ilmi, minne levy pitäisi saada (oletettavasti Ouluun), todettakoon tässä, että CD löytyy sekä Tampereelta että HelMet-kirjastoista (suora linkki https://luettelo.helmet.fi/record=b1468422~S9*fin) eli ainakin kaukolainaksi sen saa. Vanhoistakin levyistä voi toki tehdä kirjastolle - mieluiten suoraan - hankintaehdotuksen, mutta kovin todennäköistä sen löytyminen ostettavaksi ei ole.
Heikki Poroila
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin…
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
