Juhannus on alkujaan pakanallinen juhla jota vietettiin kesäpäivän tasauksen aikaan 20.6. Kristinuskon otettua juhlan omakseen, sen nimi muuttui Juhannukseksi koska siitä tuli Johannes Kastajan päivä. Tietoa löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjasta, SKS:n Juhlakalenterista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus, tai Yle oppimisen Juhannus-sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…. Myös Wikipedian artikkeli asiasta on kattava Juhannus – Wikipedia
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä…
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Runo on julkaistu Pekka Lounelan kirjassa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka (Tammi, 1976). Alun perin Helsingin Sanomissa julkaistu runo löytyy kirjan sivulta 122 ja sen on kirjoittanut J. Vasama.
Runon voi lukea myös Aristoteleen kantapään Facebook-sivuilta: ylimmäinen kommentti ja sieltä Näytä lisää -linkki .
https://www.facebook.com/groups/19552518320/permalink/10156827284588321… .
Iltalehden mainitaan siirtyneen tietokonetaittoon Macintosh-tietokoneilla vuonna 1992. Varhaisemmasta tietokoneavusteisesta taitosta ei löytynyt tietoa.
Helsingin Sanomien toimituksessa siirryttiin tietokonetaittoon 1990-luvun puolivälissä. Lehden verkkoarkistojen mukaan tämä tapahtui keväällä 1996. Ensimmäisenä tietokoneella tehtiin pääkirjoitussivu, mielipidesivut ja osa kulttuurisivuista.
Painotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2005/Psy…
Kivioja Pasi: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104618/978-952-03-0904-6.p…
Verkkosanomalehtien alkutaipaleesta ynnä muusta:
Mäkinen…
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV…
Antamiesi tietojen perusteella runo on Kasimir Leinon Äidin sydän, joka löytyy hänen teoksestaan Runoja (1899).
Kirja löytyy esimerkiksi DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sivulta https://digi.kirjastot.fi/files/original/38a871957319d986135f8a1d2f538f72.pdf.
Runo löytyy myös Kainuun Eino Leino -seuran ry:n sivuilta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kasimir-leino/kasimir-leinon-runoja/aidin-sydan/
Negatiivisen palautteen antaminen (Niin kuin palaute yleensäkin) on taitolaji.
Verkosta löytyy paljonkin erilaisia listoja, jotka kertovat miten palautetta pitäisi antaa rakentavasti.
Yhteistä kaikille on muutama seikka:
Ole rauhallinen ja selkeä antaessasi palautetta
Anna negatiivinen palaute aina mahdollisimman yksityisesti
Arvioi asiaa, älä ihmistä
Anna palautetta vain asioista, joita voi muuttaa
Kuuntele palautteen saajaa
https://eioototta.fi/nain-annat-negatiivista-palautetta/
http://xn--vauhtipyr-32a0r.fi/blog/kritiikin-antaminen-ja-saaminen-ystavyyssuhteissa/
https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007481567.html
Luulen, että myös palautteen…
Kyseessä saattaisi olla romaani Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Tämän kiinalaisen klassikon tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle Song-dynastian aikaan. Päähenkilönä on upporikas kiinalainen kauppias, jonka viidenneksi vaimoksi tulee Pan Jinlian. Naisen etunimi tarkoittaa keltaista lootusta ja kirjan nimi taas viittaa luumunkukkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93160d67-d185-42dc-8856-3ff4205edceb
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/07/
https://www.publishersweekly.com/978-0-8048-4170-2
Verkosta etsien löytyy useita palveluntarjoajia, jotka laskevat tilauksesta yrityksen tai minkä tahansa organisaation hiilijalanjäljen. Ne myös tarjoavat erilaisia laskentatyökaluja ja ohjelmia yritysten käyttöön.
Ainakin yksi mainostoimisto Suomessa on jo arvioinut oman hiilijalanjälkensä. Tässä tapauksessa arvioinnin suoritti alan asiantuntijayritys. Laskelmassa otettiin huomioon toimitilojen energiankulutus (sähkö ja lämpö), liikematkat sekä kodin ja työn väliset matkat, hankinnat, jätehuolto, järjestetyt tapahtumat sekä palvelut (mm. siivous, posti, verkkoliikenne, puhelin). https://co2esto.com/case-avidly-asiantuntijayritys-mitatoi-liikkumisen-…
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on laskureita hiilijalanjäljen…
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Suomesta löytyy ainakin yksi kirjamuseo, Pukstaavi, joka on Sastamalassa. http://www.pukstaavi.fi/fi/info/suomalaisen-kirjan-museo-pukstaavi.html
Kirjoja voi myös tarjota erilaisille divareille. Esimerkiksi Finlandia Kirja ottaa vastaan ja ostaa vanhoja kirjoja. https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/
Helmet-kirjasto ostaa kansikuvat ja takakansitekstit ulkopuoliselta toimittajalta, eikä näin ollen voi itse vaikuttaa siihen, millä teoksilla kansikuva näkyy. Tällä hetkellä kansikuvapalvelun toimittaa Kirjastopalvelu. Kirjastopalvelu saa puolestaan kansikuvat kustantajilta, eikä niitä välttämättä ole saatavilla vanhempiin teoksiin. Myös kansikuvilla on tekijänoikeudet, eikä kuvia saa julkaista kirjastojen verkkopalveluissa ilman lupaa.
Palvelusta ei pääsääntöisesti poisteta kansikuvia, mutta joissain tapauksissa näin saattaa käydä, esimerkiksi jos kuvan oikeudenomistajat pyytävät kuvan poistoa.
Jos haluaa jäljittää tietyn painoksen kansikuvan, niin tämä saattaa onnistua paremmin esimerkiksi Googlen avulla.
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
